Ero sivun ”Samuli Paronen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
artikkelin laajentaminen |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
==Samuli Paronen -palkinto== |
==Samuli Paronen -palkinto== |
||
Samuli Paronen –palkinto myönnetään ansioista aforistiikan alalla. Palkinto jaetiin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Palkinnon jakaa |
Samuli Paronen –palkinto myönnetään ansioista aforistiikan alalla. Palkinto jaetiin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Palkinnon jakaa[[Suomen aforismiyhdistys]]. Palkinto on nimetty kirjailija Samuli Parosen (1917–1974) muistoksi. Parosen aforismikokoelmaa ''Maailma on sana'' arvostetaan suomalaisen aforistiikan huippuihin kuuluvana. |
||
Palkintona on seppä [[Upi Anttila]]n taos sekä kunniakirja. Palkinnon julkistamispäivä on Samuli Parosen syntymäpäivä 23.5. Ensimmäisen Samuli Paronen -palkinnon sai kirjailija ja aforistikko [[Helena Anhava]] ansioistaan aforistiikan alalla. |
Palkintona on seppä [[Upi Anttila]]n taos sekä kunniakirja. Palkinnon julkistamispäivä on Samuli Parosen syntymäpäivä 23.5. Ensimmäisen Samuli Paronen -palkinnon sai kirjailija ja aforistikko [[Helena Anhava]] ansioistaan aforistiikan alalla. |
||
Versio 30. toukokuuta 2006 kello 09.27
Samuli Paronen (s. 23. toukokuuta 1917, Virolahti – k. 26. elokuuta 1974) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari ja työmies. Esikoisteoksensa ilmestyessä hän oli jo 47-vuotias.
Elämä ja ura
Vaatimattomissa oloissa eläneen Parosen kirjailijanura kesti vain kymmenen vuotta. Hän kirjoitti 10 teosta, joista kahdeksan romaaneja, yksi novellikokoelma ja yksi mietekokoelma.
Parosen isä kuoli Tammisaaren vankileirillä vuoden 1918 tapahtumien seurauksena ja äiti kuoli influenssaan, kun Paronen oli 14-vuotias. Paronen elätti itsensä työmiehenä metsä- ja maataloustöissä. Eri paikoissa asuttuaan hän osti 1950 vaimonsa kanssa Janakkalasta maatilan. Siellä hän kirjoitti esikoisromaaninsa Kesä Aataminkylässä. Perhe muutti myöhemmin Riihimäelle, missä syntyivät Parosen muut kirjat.
Parosen pitkän ja kumaraisen hahmon tunnistivat riihimäkeläiset isosta mustasta huopahatusta, joka peitti tummat tuuheat hiukset. Samuli Paronen oli tuttu näky Riihimäellä, sillä hän istuskeli mielellään puistoissa ja lukusaleissa, asemakahvilassa kahvilla tai syömässä. Hän hankki lisätienestiä rakennuksilla apumiehenä. Paronen sairastui vakavasti ja kuoli 1974 Ahveniston sairaalassa.
Teokset
- Kesä Aataminkylässä (1964)
- Kuolismaantie (1967)
- Tämä on huone 8 (1968)
- Kaivos (1970)
- Huone puutalossa (1971)
- Laiva (1972)
- Kapina (1973)
- Kortteeri (1974)
- Maailma on sana (1974)
- Testamentti : Jälkeenjääneitä mietteitä (2000)
Samuli Paronen -palkinto
Samuli Paronen –palkinto myönnetään ansioista aforistiikan alalla. Palkinto jaetiin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Palkinnon jakaaSuomen aforismiyhdistys. Palkinto on nimetty kirjailija Samuli Parosen (1917–1974) muistoksi. Parosen aforismikokoelmaa Maailma on sana arvostetaan suomalaisen aforistiikan huippuihin kuuluvana.
Palkintona on seppä Upi Anttilan taos sekä kunniakirja. Palkinnon julkistamispäivä on Samuli Parosen syntymäpäivä 23.5. Ensimmäisen Samuli Paronen -palkinnon sai kirjailija ja aforistikko Helena Anhava ansioistaan aforistiikan alalla.
Lähteitä ja aiheesta muualla
- Elämänvaiheita
- Samuli Parosen seura
- Samuli Paronen -palkinto
- Hannu Mäkelä on kirjoittanut Samuli Parosesta kertovan muistelman Samuli (2006).
- Parnasso 1974:2 Yrjö Varpio: Kirjailija muuttuvassa maailmassa