Ero sivun ”Peippo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2) (Botti muokkasi: en:Common Chaffinch |
Aiheesta muualla |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
'''Peippo''' (''Fringilla coelebs'') on Suomen yleisimpiä [[lintu]]ja. Se tunnetaan kauniista viserryksestään, joka alkaa heti sen tultua pesimäseuduilleen keväällä, Etelä-Suomessa jo [[huhtikuu]]n alussa, ja se jatkuu hyvin pitkään, jopa [[heinäkuu]]n puoleenväliin. Pitkä laulanta-aika johtuu peipon tavasta tehdä kaksi poikuetta kesässä. |
'''Peippo''' (''Fringilla coelebs'') on Suomen yleisimpiä [[lintu]]ja. Se tunnetaan kauniista viserryksestään, joka alkaa heti sen tultua pesimäseuduilleen keväällä, Etelä-Suomessa jo [[huhtikuu]]n alussa, ja se jatkuu hyvin pitkään, jopa [[heinäkuu]]n puoleenväliin. Pitkä laulanta-aika johtuu peipon tavasta tehdä kaksi poikuetta kesässä. |
||
==Olemus== |
== Olemus == |
||
Molemmilla sukupuolilla on [[siipi|siivissä]] selvät valkoiset kaksoisjuovat tummanharmaalla pohjalla. Koiraan alapuoli on punertava, naaraan ruskehtava. Koiraan päälaki on sinertävä ja naaraan päälaki on harmaa ja vartalonmuoto tanakka. Pyrstön reunasulat ovat valkeat ja yläperä vihertävä ([[järripeippo|järripeipolla]] valkea). Pituus on 15–18 cm, paino 20–23 g. Koiras on selvästi naarasta kookkaampi. |
Molemmilla sukupuolilla on [[siipi|siivissä]] selvät valkoiset kaksoisjuovat tummanharmaalla pohjalla. Koiraan alapuoli on punertava, naaraan ruskehtava. Koiraan päälaki on sinertävä ja naaraan päälaki on harmaa ja vartalonmuoto tanakka. Pyrstön reunasulat ovat valkeat ja yläperä vihertävä ([[järripeippo|järripeipolla]] valkea). Pituus on 15–18 cm, paino 20–23 g. Koiras on selvästi naarasta kookkaampi. |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] peippo on ollut 10 vuotta 3 kuukautta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen 14-vuotias lintu. |
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] peippo on ollut 10 vuotta 3 kuukautta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen 14-vuotias lintu. |
||
==Levinneisyys== |
== Levinneisyys == |
||
Peippo on yleinen ja tunnettu lintu koko [[Eurooppa|Euroopassa]]. Se on levinnyt myös läntiseen [[Aasia]]an, [[Luoteis-Afrikka]]an ja [[Makaronesia]]an. [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]] se esiintyy yhdessä endeemisen paikallisen peippolajin kanssa. Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta [[Lappi]]a lukuun ottamatta. Se on Etelä-Suomessa yksi tavallisimmista laululinnuista, mutta Oulun seudulta lähtien se harvinaistuu asteittain pohjoisempaan mentäessä. Peippo on Suomen toiseksi runsain pesimälintu [[pajulintu|pajulinnun]] jälkeen, meillä pesii noin 6 miljoonaa peippoparia, eli saman verran kuin Suomessa on ihmisiä. Läntisen Euroopan peippokanta on lähes 100 miljoonaa paria. Britteinsaarilla pesii 7,5 miljoonaa paria. |
Peippo on yleinen ja tunnettu lintu koko [[Eurooppa|Euroopassa]]. Se on levinnyt myös läntiseen [[Aasia]]an, [[Luoteis-Afrikka]]an ja [[Makaronesia]]an. [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]] se esiintyy yhdessä endeemisen paikallisen peippolajin kanssa. Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta [[Lappi]]a lukuun ottamatta. Se on Etelä-Suomessa yksi tavallisimmista laululinnuista, mutta Oulun seudulta lähtien se harvinaistuu asteittain pohjoisempaan mentäessä. Peippo on Suomen toiseksi runsain pesimälintu [[pajulintu|pajulinnun]] jälkeen, meillä pesii noin 6 miljoonaa peippoparia, eli saman verran kuin Suomessa on ihmisiä. Läntisen Euroopan peippokanta on lähes 100 miljoonaa paria. Britteinsaarilla pesii 7,5 miljoonaa paria. |
||
Etelämpänä se ei ole [[muuttolintu]], mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Vanhan lorun mukaan peipot palaavat kun on ”puoli kuuta kesään”. Todellisuudessa ensimmäiset peipot saapuvat jo maalis-huhtikuun vaihteessa.<ref>[http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/lintujenmuutto/?searchterm=Linnut Lintujen muutto] SUomen luonnonsuojeluliitto</ref> Koiraat muuttavat lyhyemmän matkan ja saapuvat ennen naaraita, josta johtuu lajin tieteellisen nimen loppuosa, coelebs, joka tarkoittaa leskeä tai poikamiestä.<ref>[http://www.birdguides.com/species/species.asp?sp=161001 Chaffinch Fringilla coelebs] Birdguides</ref> Suomessa pesivät peipot talvehtivat [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] [[Ranska]]ssa ja [[Iberian niemimaa]]lla, uskaliaimmat jopa Pohjois-Saksassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100 000 muuttavaa peippoa päivässä. Suomessa talvehtii pieni määrä peippoja lintulautojen, kaatopaikkojen ja korjaamatta jääneiden viljapeltojen turvin. |
Etelämpänä se ei ole [[muuttolintu]], mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Vanhan lorun mukaan peipot palaavat kun on ”puoli kuuta kesään”. Todellisuudessa ensimmäiset peipot saapuvat jo maalis-huhtikuun vaihteessa.<ref>[http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/lintujenmuutto/?searchterm=Linnut Lintujen muutto] SUomen luonnonsuojeluliitto</ref> Koiraat muuttavat lyhyemmän matkan ja saapuvat ennen naaraita, josta johtuu lajin tieteellisen nimen loppuosa, coelebs, joka tarkoittaa leskeä tai poikamiestä.<ref>[http://www.birdguides.com/species/species.asp?sp=161001 Chaffinch Fringilla coelebs] Birdguides</ref> Suomessa pesivät peipot talvehtivat [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] [[Ranska]]ssa ja [[Iberian niemimaa]]lla, uskaliaimmat jopa Pohjois-Saksassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100 000 muuttavaa peippoa päivässä. Suomessa talvehtii pieni määrä peippoja lintulautojen, kaatopaikkojen ja korjaamatta jääneiden viljapeltojen turvin. |
||
==Elinympäristö== |
== Elinympäristö == |
||
[[Image:FringillaCoelebsFemale.jpg|thumb|250px|Peipponaaras]] |
[[Image:FringillaCoelebsFemale.jpg|thumb|250px|Peipponaaras]] |
||
Peippo viihtyy kaikissa metsissämme, mutta suosii erityisesti [[lehto]]a ja tuoretta [[kangasmetsä]]ä. Peipon saattaa löytää vaikkapa kaupunkien puistoista, joissa ne viihtyvätkin hyvin. Saaristossa peippo asuu lähes kaikissa pienissäkin metsäpeitteisissä saarissa. Se viihtyy kaikkialla, missä on puita. Suurimmat tiheydet on laskettu parhaissa lehdoissa ja vanhoissa OMT-kuusikoissa, joissa pesii yli 100 paria neliökilometrillä eli reviirin koko on pienempi kuin 1 hehtaari. |
Peippo viihtyy kaikissa metsissämme, mutta suosii erityisesti [[lehto]]a ja tuoretta [[kangasmetsä]]ä. Peipon saattaa löytää vaikkapa kaupunkien puistoista, joissa ne viihtyvätkin hyvin. Saaristossa peippo asuu lähes kaikissa pienissäkin metsäpeitteisissä saarissa. Se viihtyy kaikkialla, missä on puita. Suurimmat tiheydet on laskettu parhaissa lehdoissa ja vanhoissa OMT-kuusikoissa, joissa pesii yli 100 paria neliökilometrillä eli reviirin koko on pienempi kuin 1 hehtaari. |
||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
Muuttoaikoina peipot ruokailevat pelloilla ja rikkaruohostoissa. |
Muuttoaikoina peipot ruokailevat pelloilla ja rikkaruohostoissa. |
||
==Lisääntyminen== |
== Lisääntyminen == |
||
Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen ja naamioi sen [[sammal]]ella tai [[jäkälä]]llä. Tällainen pesä naamioituu hyvin koivun oksanhaaraan rakennettuna. Pesä on pieni mutta erittäin taidokkaasti rakennettu. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Munintakausi on pitkä ja jostakin syystä pesät tuhoutuvat helposti. Uusintapesiä ja 2. pesiä esiintyy runsaasti. Naaras munii keskimäärin 5 vaaleapohjaista, tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo n. 12 vrk ja koiras käy ruokkimassa sitä haudonnan aikana. Poikaset lähtevät pesästä usein jo lentokyvyttöminä, ja melko usein voi löytää maassa ruokaa kerjäävän puolikasvuisen poikasen. Hyvin ne lentävät n. 3 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä 2–3 viikkoa. Nuori lintu muistuttaa puvultaan naarasta. |
Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen ja naamioi sen [[sammal]]ella tai [[jäkälä]]llä. Tällainen pesä naamioituu hyvin koivun oksanhaaraan rakennettuna. Pesä on pieni mutta erittäin taidokkaasti rakennettu. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Munintakausi on pitkä ja jostakin syystä pesät tuhoutuvat helposti. Uusintapesiä ja 2. pesiä esiintyy runsaasti. Naaras munii keskimäärin 5 vaaleapohjaista, tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo n. 12 vrk ja koiras käy ruokkimassa sitä haudonnan aikana. Poikaset lähtevät pesästä usein jo lentokyvyttöminä, ja melko usein voi löytää maassa ruokaa kerjäävän puolikasvuisen poikasen. Hyvin ne lentävät n. 3 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä 2–3 viikkoa. Nuori lintu muistuttaa puvultaan naarasta. |
||
==Ravinto== |
== Ravinto == |
||
[[File:Fringilla coelebs eating.jpg|thumb|250px|Peippo saalistamassa ravintoa]] |
[[File:Fringilla coelebs eating.jpg|thumb|250px|Peippo saalistamassa ravintoa]] |
||
Peippo syö monenlaisia [[siemen]]iä ja kesällä paljon selkärangattomia, ja usein sen näkee nappaavan ilmasta lentävän hyönteisen. Poikasilleen peippo syöttää selkärangattomia. Talvella syö lintulaudoilta myös mm. leivänmuruja ja pähkinää.<ref>[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#lempi Lintujen talviruokinta] Birdlife Suomi</ref> |
Peippo syö monenlaisia [[siemen]]iä ja kesällä paljon selkärangattomia, ja usein sen näkee nappaavan ilmasta lentävän hyönteisen. Poikasilleen peippo syöttää selkärangattomia. Talvella syö lintulaudoilta myös mm. leivänmuruja ja pähkinää.<ref>[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#lempi Lintujen talviruokinta] Birdlife Suomi</ref> |
||
==Lähteet== |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/peippo LuontoPortti: Peippo (''Fringilla coelebs'')] |
|||
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=179168 ITIS: Fringilla coelebs] {{en}} |
|||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
Versio 17. heinäkuuta 2012 kello 13.33
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Peippo | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Peipot Fringilla |
| Laji: | coelebs |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Fringilla coelebs |
|
| Katso myös | |
Peippo (Fringilla coelebs) on Suomen yleisimpiä lintuja. Se tunnetaan kauniista viserryksestään, joka alkaa heti sen tultua pesimäseuduilleen keväällä, Etelä-Suomessa jo huhtikuun alussa, ja se jatkuu hyvin pitkään, jopa heinäkuun puoleenväliin. Pitkä laulanta-aika johtuu peipon tavasta tehdä kaksi poikuetta kesässä.
Olemus
Molemmilla sukupuolilla on siivissä selvät valkoiset kaksoisjuovat tummanharmaalla pohjalla. Koiraan alapuoli on punertava, naaraan ruskehtava. Koiraan päälaki on sinertävä ja naaraan päälaki on harmaa ja vartalonmuoto tanakka. Pyrstön reunasulat ovat valkeat ja yläperä vihertävä (järripeipolla valkea). Pituus on 15–18 cm, paino 20–23 g. Koiras on selvästi naarasta kookkaampi.
Koiraan laulu (ohje) on reipas, voimakas säe, jota kuulee kaikkialla huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle. Lentoääni on pehmeä ”jyb”, kutsu- ja varoitusääni kiihkeä, talitiaismainen ”tvink-tvink…”. Koiras toisinaan ääntelee inttävästi ”hyit hyit hyit…”. Lentopoikaset kerjäävät ruokaa varpusmaisella tsirp-äänellä, jota myös naaras käyttää soidinmenojen aikana.
Vanhoilla peipoilla on sulkasato heinä–syyskuussa. Sen kesto on keskimäärin 60 päivää.[2] Nuoret peipot vaihtavat ruumiinhöyhenensä elo–syyskuun aikana.
Vanhin suomalainen rengastettu peippo on ollut 10 vuotta 3 kuukautta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen 14-vuotias lintu.
Levinneisyys
Peippo on yleinen ja tunnettu lintu koko Euroopassa. Se on levinnyt myös läntiseen Aasiaan, Luoteis-Afrikkaan ja Makaronesiaan. Kanariansaarilla se esiintyy yhdessä endeemisen paikallisen peippolajin kanssa. Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on Etelä-Suomessa yksi tavallisimmista laululinnuista, mutta Oulun seudulta lähtien se harvinaistuu asteittain pohjoisempaan mentäessä. Peippo on Suomen toiseksi runsain pesimälintu pajulinnun jälkeen, meillä pesii noin 6 miljoonaa peippoparia, eli saman verran kuin Suomessa on ihmisiä. Läntisen Euroopan peippokanta on lähes 100 miljoonaa paria. Britteinsaarilla pesii 7,5 miljoonaa paria.
Etelämpänä se ei ole muuttolintu, mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Vanhan lorun mukaan peipot palaavat kun on ”puoli kuuta kesään”. Todellisuudessa ensimmäiset peipot saapuvat jo maalis-huhtikuun vaihteessa.[3] Koiraat muuttavat lyhyemmän matkan ja saapuvat ennen naaraita, josta johtuu lajin tieteellisen nimen loppuosa, coelebs, joka tarkoittaa leskeä tai poikamiestä.[4] Suomessa pesivät peipot talvehtivat Länsi-Euroopassa Ranskassa ja Iberian niemimaalla, uskaliaimmat jopa Pohjois-Saksassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100 000 muuttavaa peippoa päivässä. Suomessa talvehtii pieni määrä peippoja lintulautojen, kaatopaikkojen ja korjaamatta jääneiden viljapeltojen turvin.
Elinympäristö
Peippo viihtyy kaikissa metsissämme, mutta suosii erityisesti lehtoa ja tuoretta kangasmetsää. Peipon saattaa löytää vaikkapa kaupunkien puistoista, joissa ne viihtyvätkin hyvin. Saaristossa peippo asuu lähes kaikissa pienissäkin metsäpeitteisissä saarissa. Se viihtyy kaikkialla, missä on puita. Suurimmat tiheydet on laskettu parhaissa lehdoissa ja vanhoissa OMT-kuusikoissa, joissa pesii yli 100 paria neliökilometrillä eli reviirin koko on pienempi kuin 1 hehtaari.
Muuttoaikoina peipot ruokailevat pelloilla ja rikkaruohostoissa.
Lisääntyminen
Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen ja naamioi sen sammalella tai jäkälällä. Tällainen pesä naamioituu hyvin koivun oksanhaaraan rakennettuna. Pesä on pieni mutta erittäin taidokkaasti rakennettu. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Munintakausi on pitkä ja jostakin syystä pesät tuhoutuvat helposti. Uusintapesiä ja 2. pesiä esiintyy runsaasti. Naaras munii keskimäärin 5 vaaleapohjaista, tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo n. 12 vrk ja koiras käy ruokkimassa sitä haudonnan aikana. Poikaset lähtevät pesästä usein jo lentokyvyttöminä, ja melko usein voi löytää maassa ruokaa kerjäävän puolikasvuisen poikasen. Hyvin ne lentävät n. 3 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä 2–3 viikkoa. Nuori lintu muistuttaa puvultaan naarasta.
Ravinto
Peippo syö monenlaisia siemeniä ja kesällä paljon selkärangattomia, ja usein sen näkee nappaavan ilmasta lentävän hyönteisen. Poikasilleen peippo syöttää selkärangattomia. Talvella syö lintulaudoilta myös mm. leivänmuruja ja pähkinää.[5]
Lähteet
- ↑ Fringilla coelebs IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Lehikoinen: Varpuslintujen sulkasadon tutkimus Linnut 2000. Viitattu 17.2.2012.
- ↑ Lintujen muutto SUomen luonnonsuojeluliitto
- ↑ Chaffinch Fringilla coelebs Birdguides
- ↑ Lintujen talviruokinta Birdlife Suomi
Aiheesta muualla