Ero sivun ”Sääsket” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: ca:Nematòcer
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
p kenen mielestä alkeellisena pidetty ?
Rivi 25: Rivi 25:
}}
}}


'''Sääsket''' (''Nematocera'') on alkeellisena pidetty [[Kaksisiipiset|kaksisiipisten]] alalahko, johon kuuluvat mm. [[polttiaiset]], [[mäkärät]], [[vaaksiaiset]], [[hyttyset]], [[surviaissääsket]] ja [[harsosääsket]]. Jotkin lajit ovat merkittäviä ihmisen ja muiden eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista [[Hyttyset|hyttysistä]] (''Culicidae'') käytetään puhekielessä nimitystä "sääsket", mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat.
'''Sääsket''' (''Nematocera'') on [[Kaksisiipiset|kaksisiipisten]] alalahko, johon kuuluvat mm. [[polttiaiset]], [[mäkärät]], [[vaaksiaiset]], [[hyttyset]], [[surviaissääsket]] ja [[harsosääsket]]. Jotkin lajit ovat merkittäviä ihmisen ja muiden eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista [[Hyttyset|hyttysistä]] (''Culicidae'') käytetään puhekielessä nimitystä "sääsket", mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat.


Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista [[polttiaiset|polttiaisista]] useiden senttimetrien kokoisiin [[vaaksiaiset|vaaksiaisiin]]. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet [[väristin|väristimiksi]].<ref>http://www.mm.helsinki.fi/MMEKO/kurssit/ME473/Suomen%20hyonteislahkot.pdf</ref><ref>http://bugguide.net/node/view/14927</ref>
Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista [[polttiaiset|polttiaisista]] useiden senttimetrien kokoisiin [[vaaksiaiset|vaaksiaisiin]]. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet [[väristin|väristimiksi]].<ref>http://www.mm.helsinki.fi/MMEKO/kurssit/ME473/Suomen%20hyonteislahkot.pdf</ref><ref>http://bugguide.net/node/view/14927</ref>

Versio 15. heinäkuuta 2012 kello 21.48

Tämä artikkeli käsittelee hyönteisalalahkoa. Linnusta katso sääksi.


Sääsket
Vaaksiainen (Tipulidae sp.)
Vaaksiainen (Tipulidae sp.)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket
Nematocera
Schiner, 1862
Osalahkot
Katso myös

  Sääsket Wikispeciesissä
  Sääsket Commonsissa

Sääsket (Nematocera) on kaksisiipisten alalahko, johon kuuluvat mm. polttiaiset, mäkärät, vaaksiaiset, hyttyset, surviaissääsket ja harsosääsket. Jotkin lajit ovat merkittäviä ihmisen ja muiden eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista hyttysistä (Culicidae) käytetään puhekielessä nimitystä "sääsket", mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat.

Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista polttiaisista useiden senttimetrien kokoisiin vaaksiaisiin. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet väristimiksi.[1][2]

Monien sääskien toukat elävät vedessä elinympäristöjen vaihdellessa järvistä tilapäisiin lammikoihin ja veden täyttämiin onkaloihin. Toukka hengittää kiduksilla tai roikkuu vedenpinnasta hengitysputken varassa. Muita toukkien elinympäristöjä ovat esimerkiksi sienet ja lahoava kasviaines.

Lähteet

Aiheesta muualla

Malline:Link GA