Ero sivun ”Wallacen linja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pnb:ویلس لیک
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
'''Wallacen linja''' on [[Indonesia]]n saariston poikki kulkeva, brittiläisen [[Alfred Russel Wallace]]n (1823–1913) havaitsema raja, joka erottaa toisistaan intialaisen ja australialaisen [[Eläinmaantieteellinen alue|eläinmaantieteellisen alueen]]. Linjan eteläosa kulkee [[Bali]]n ja [[Lombok]]in, pohjoisosa [[Borneo]]n ja [[Celebes]]in välistä. Wallace havaitsi, että linjan vastakkaisilla puolilla läheistenkin saarten eläimistö poikkesi suuresti toisistaan ja että esimerkiksi [[pussieläimet|pussieläimiä]] esiintyy vain linjan itäpuolella, [[Wallacea]]ksi kutsutussa osassa saaristoa.
'''Wallacen linja''' on [[Indonesia]]n saariston poikki kulkeva, brittiläisen [[Alfred Russel Wallace]]n (1823–1913) havaitsema raja, joka erottaa toisistaan intialaisen ja australialaisen [[Eläinmaantieteellinen alue|eläinmaantieteellisen alueen]]. Linjan eteläosa kulkee [[Bali]]n ja [[Lombok]]in, pohjoisosa [[Borneo]]n ja [[Celebes]]in välistä. Wallace havaitsi, että linjan vastakkaisilla puolilla läheistenkin saarten eläimistö poikkesi suuresti toisistaan ja että esimerkiksi [[pussieläimet|pussieläimiä]] esiintyy vain linjan itäpuolella, [[Wallacea]]ksi kutsutussa osassa saaristoa.


Myöhemmin ilmeni, että samassa kohdassa saariston poikki kulkee syvänne, joka muodostaa samalla [[Aasia]]n ja [[Australia]]n mannerjalustojen välisen rajan. Tämä selittää myös linjan eläinmaantieteellisen merkityksen. [[Jääkausi|Jääkaudella]] meren pinta oli lähes sata metriä nykyistä alempana, jolloin linjan länsipuoliset saaret kuten [[Sumatra]], [[Jaava]], [[Borneo]] ja [[Bali]] olivat osa Aasian mannerta, mutta Wallacen linjan kohdalla oli silloinkin syvä salmi. Täten aasialaiset eläimet pääsivät helposti levittäytymään näille saarille, mutta eivät idemmäksi.
Myöhemmin ilmeni, että samassa kohdassa saariston poikki kulkee syvänne, joka muodostaa samalla [[Aasia]]n ja [[Australia]]n mannerjalustojen välisen rajan. Tämä selittää myös linjan eläinmaantieteellisen merkityksen. [[Jääkausi|Jääkaudella]] meren pinta oli lähes sata metriä nykyistä alempana, jolloin linjan länsipuoliset saaret kuten [[Sumatra]], [[Jaava]], [[Borneo]] ja [[Bali]] olivat osa Aasian mannerta, mutta Wallacen linjan kohdalla oli silloinkin syvä salmi. Täten aasialaiset eläimet pääsivät helposti levittäytymään näille saarille, mutta eivät idemmäksi. Samaten Australian eläimistöllä on useita yhtäläisyyksiä linjan itäpuolisten saarten kanssa, joihin on ollut aikaisemmin maayhteys. Esimerkiksi useita [[kenguru]]lajeja tavataan [[Uusi Guinea|Uudessa Guinaessa]], ja alueen linnustossa on paljon yhtäläisyyksiä.


[[Luokka:Eläinmaantiede]]
[[Luokka:Eläinmaantiede]]

Versio 14. heinäkuuta 2012 kello 15.30

Wallacen linja (punainen viiva)

Wallacen linja on Indonesian saariston poikki kulkeva, brittiläisen Alfred Russel Wallacen (1823–1913) havaitsema raja, joka erottaa toisistaan intialaisen ja australialaisen eläinmaantieteellisen alueen. Linjan eteläosa kulkee Balin ja Lombokin, pohjoisosa Borneon ja Celebesin välistä. Wallace havaitsi, että linjan vastakkaisilla puolilla läheistenkin saarten eläimistö poikkesi suuresti toisistaan ja että esimerkiksi pussieläimiä esiintyy vain linjan itäpuolella, Wallaceaksi kutsutussa osassa saaristoa.

Myöhemmin ilmeni, että samassa kohdassa saariston poikki kulkee syvänne, joka muodostaa samalla Aasian ja Australian mannerjalustojen välisen rajan. Tämä selittää myös linjan eläinmaantieteellisen merkityksen. Jääkaudella meren pinta oli lähes sata metriä nykyistä alempana, jolloin linjan länsipuoliset saaret kuten Sumatra, Jaava, Borneo ja Bali olivat osa Aasian mannerta, mutta Wallacen linjan kohdalla oli silloinkin syvä salmi. Täten aasialaiset eläimet pääsivät helposti levittäytymään näille saarille, mutta eivät idemmäksi. Samaten Australian eläimistöllä on useita yhtäläisyyksiä linjan itäpuolisten saarten kanssa, joihin on ollut aikaisemmin maayhteys. Esimerkiksi useita kengurulajeja tavataan Uudessa Guinaessa, ja alueen linnustossa on paljon yhtäläisyyksiä.