Ero sivun ”Pohjoisesplanadi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JannE (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
koordinaatit
Rivi 90: Rivi 90:
== Viitteet ==
== Viitteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

{{coord|60|10.07|N|24|56.90|E|type:landmark_scale:16000_region:FI|display=title}}


[[Luokka:Helsingin kadut]]
[[Luokka:Helsingin kadut]]

Versio 10. heinäkuuta 2012 kello 22.14

Pohjoisesplanadi (ruots. Norra Esplanaden) on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa. Se ulottuu Katajanokan kanavalta Mannerheimintielle. Kadun itäosa kulkee Kauppatorin pohjoisreunaa pitkin, länsiosa Esplanadin puiston pohjoisreunaa pitkin. Katu on Kaartinkaupungin pohjoisrajana Kruununhakaa ja Kluuvia vastaan. Sen länsiosa on yksisuuntainen idästä länteen; päinvastaiseen suuntaan ajetaan Esplanadin puiston toisella puolella olevaa Eteläesplanadia pitkin.

Grönqvistin talo Pohjoisesplanadin varrella

Aivan Esplanadin länsipäässä olevaa Ruotsalaista teatteria lukuun ottamatta Pohjoisesplanadin varrella on rakennuksia vain kadun pohjoispuolella, ja kaikkien muiden rakennusten osoitenumerot ovat parittomia. Monet rakennukset ovat historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä. Monet Kauppatorin ja Kappeliesplanadin kohdalla olevat rakennukset ovat empiretyylisiä, ja huomattavimpia niistä ovat Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin kaupungintalo, entinen hotelli Seurahuone, sekä aivan kadun itäpäässä sijaitseva Presidentinlinna. Kadun keskiosan varrella on Theodor Höijerin suunnittelemia uusrenessanssityylisiä rakennuksia, joista suurimpia ovat Grönqvistin talo sekä alkuperäisen näköiseksi uudelleen rakennettu Hotelli Kämp. Kadun länsipään varrella on myös moderneja liikerakennuksia kuten Alvar Aallon suunnittelema Akateeminen kirjakauppa sekä vuonna 1989 valmistunut Stockmannin tavaratalon laajennus.

Nimen alkuperä

Pohjois- ja Eteläesplanadi ovat saaneet nimensä niiden välissä olevan Esplanadin puiston mukaan. Sana esplanadi tarkoittaa alun perin linnoituksen ympärillä olevaa avointa aluetta, mutta myös kahden kadun välissä olevaa puistovyöhykettä.[1] Ruotsinkielisessä muodossa Esplanaden se vahvistettiin Helsinkiin suunnitellun puistovyöhykkeen nimeksi vuonna 1820. Puiston reunaa pitkin kulkevat kadut saivat vuonna 1836 erilliset nimet Norra Esplanadgatan ja Södra Esplanadgatan, joille vuonna 1909 vahvistettiin suomenkieliset vastineet Pohjoinen ja Eteläinen Esplanaadikatu..[2] Vuonna 1965 kirjoitusasut muutettiin kielenhuollon ohjeiden mukaisesti muotoon Pohjoinen ja Eteläinen Esplanadikatu.[2] Nykyiseen muotoonsa sekä suomen- ettää ruotsinkielinen nimi lyhennettiin vuonna 1972.[3]

Poikkikadut ja rakennukset

eteläpuoli pohjoispuoli
Mannerheimintie
Pohjoisesplanadi 2,
Svenska teatern
P
o
h
j
o
i
s
e
s
p
l
a
n
a
d
i
Pohjoisesplanadi 41,
Stockmann
Keskuskatu
Pohjoisesplanadi 39,
Akateeminen kirjakauppa
Teatteri-
esplanadi
Pohjoisesplanadi 37
Pohjoisesplanadi 35
Korkeavuorenkatu Mikonkatu
Runebergin
esplanadi
Pohjoisesplanadi 33
Pohjoisesplanadi 31
Pohjoisesplanadi 29,
Hotelli Kämp
Kluuvikatu
Pohjoisesplanadi 25-25,
Grönqvistin talo
Fabianinkatu Fabianinkatu
Kappeli-
esplanadi
Pohjoisesplanadi 23
Pohjoisesplanadi 21
Pohjoisesplanadi 19,
Jugendsali
Unioninkatu Unioninkatu
Havis
Amandan

aukio
Pohjoisesplanadi 17
Pohjoisesplanadi 15
Eteläranta Sofiankatu
Kauppatori Pohjoisesplanadi 11-13,
Helsingin kaupungintalo
Katariinankatu
Pohjoisesplanadi 9,
Goviniuksen talo
Pohjoisesplanadi 7,
Ruotsin suurlähetystö
Pohjoisesplanadi 5,
Lampan talo
Helenankatu
Linnanallas Pohjoisesplanadi 3,
Korkein oikeus
Pohjoisesplanadi 1,
Presidentinlinna
Mariankatu,
Päävartiontori
Katajanokan kanava
Vasemmalta: Helsingin kaupungintalo, Goviniuksen talo (huputettu), Ruotsin suurlähetystö, Lampan talo, Korkein oikeus ja Presidentinlinna joulukuussa 2011.

Viitteet

  1. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom - Gotthielf), s. art. Esplanaadi. {{{Julkaisija}}}, 1933.
  2. a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  3. Helsingin kadunnimet 2, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 34. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1979. 951-771-156-5.