Ero sivun ”Kenraalibasso” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
{{Lähteetön}} |
||
'''Kenraalibasso''' on musiikin sävellyskäytäntö, joka on kehittynyt [[Barokki|barokin]] aikana käytetystä [[Basso continuo|basso continuosta]]. Kenraalibasso pyrki alunperin säästämään aikaa, vaivaa ja nuottipaperia, ilmaisten kuitenkin (riittävän) tarkasti sävellyksen muodon.<ref>Apajalahti, Hannu. Sibelius Akatemia. Onko kenraalibasso soinnutuksen opiskelun valmistava oppijakso? [http://www2.siba.fi/Yksikot/Sate/SMT/SMT952/Apajalahti.html] viitattu 3.7.2012.</ref> Kenraalibasso-nimellä on laaja merkityssisältö ja sitä pidetään 1600-luvun saksalaisen harmoniaopin esiasteena. [[Satsi]]oppi, joka korosti säveltämisen tarkkuutta, muutti kenraalibasson sisältämään numeroita, |
'''Kenraalibasso''' on musiikin sävellyskäytäntö, joka on kehittynyt [[Barokki|barokin]] aikana käytetystä [[Basso continuo|basso continuosta]]. Kenraalibasso pyrki alunperin säästämään aikaa, vaivaa ja nuottipaperia, ilmaisten kuitenkin (riittävän) tarkasti sävellyksen muodon.<ref>Apajalahti, Hannu. Sibelius Akatemia. Onko kenraalibasso soinnutuksen opiskelun valmistava oppijakso? [http://www2.siba.fi/Yksikot/Sate/SMT/SMT952/Apajalahti.html] viitattu 3.7.2012.</ref> Kenraalibasso-nimellä on laaja merkityssisältö ja sitä pidetään 1600-luvun saksalaisen harmoniaopin esiasteena. [[Satsi]]oppi, joka korosti säveltämisen tarkkuutta, muutti kenraalibasson sisältämään numeroita, signatuureja, joilla haluttiin välttää sekaannukset. Kenraalibasso oli barokkiajan sävellystekniikka, jolla luotiin harmonis-kontrapunktinen metakieli, [[homofonia|homofoninen]] tyyli, josta kehittyi länsimaisen musiikin [[harmonia]]oppi. Kenraalibasso-tekniikasta kehittyi sääntöoppi ja sitä sovellettiin mm. musiikkiteosten harmonis-[[kontrapunkti]]n analysointiin ja selvittämiseen. |
||
Kenraalibassossa nuottiviivastolle on merkitty ainoastaan [[bassoääni]]. Soitettaessa bassoääni täydennetään neliääniseksi kenraalibasson sääntöjen mukaisesti. [[Nuotti]]en yläpuolelle merkitään tarvittaessa [[intervalli]]merkintöjä, jotta oikea [[sointu]] ja sointukäännös tulevat selville. Kenraalibassomerkintä ei määritä soinnun asemaa, eli sitä, minkä äänen tulee olla ylimpänä. |
Kenraalibassossa nuottiviivastolle on merkitty ainoastaan [[bassoääni]]. Soitettaessa bassoääni täydennetään neliääniseksi kenraalibasson sääntöjen mukaisesti. [[Nuotti]]en yläpuolelle merkitään tarvittaessa [[intervalli]]merkintöjä, jotta oikea [[sointu]] ja sointukäännös tulevat selville. Kenraalibassomerkintä ei määritä soinnun asemaa, eli sitä, minkä äänen tulee olla ylimpänä. |
||
Versio 10. heinäkuuta 2012 kello 12.39
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kenraalibasso on musiikin sävellyskäytäntö, joka on kehittynyt barokin aikana käytetystä basso continuosta. Kenraalibasso pyrki alunperin säästämään aikaa, vaivaa ja nuottipaperia, ilmaisten kuitenkin (riittävän) tarkasti sävellyksen muodon.[1] Kenraalibasso-nimellä on laaja merkityssisältö ja sitä pidetään 1600-luvun saksalaisen harmoniaopin esiasteena. Satsioppi, joka korosti säveltämisen tarkkuutta, muutti kenraalibasson sisältämään numeroita, signatuureja, joilla haluttiin välttää sekaannukset. Kenraalibasso oli barokkiajan sävellystekniikka, jolla luotiin harmonis-kontrapunktinen metakieli, homofoninen tyyli, josta kehittyi länsimaisen musiikin harmoniaoppi. Kenraalibasso-tekniikasta kehittyi sääntöoppi ja sitä sovellettiin mm. musiikkiteosten harmonis-kontrapunktin analysointiin ja selvittämiseen.
Kenraalibassossa nuottiviivastolle on merkitty ainoastaan bassoääni. Soitettaessa bassoääni täydennetään neliääniseksi kenraalibasson sääntöjen mukaisesti. Nuottien yläpuolelle merkitään tarvittaessa intervallimerkintöjä, jotta oikea sointu ja sointukäännös tulevat selville. Kenraalibassomerkintä ei määritä soinnun asemaa, eli sitä, minkä äänen tulee olla ylimpänä.
Kenraalibasson neliääninen sointukudos on homofonista. Äänet eivät siis ole itsenäisiä, vaan soinnussa pyritään mahdollisimman hyvään yhteissointiin. Toisaalta usein saadaan aikaan myös itsenäiseltä kuulostavia melodioita ylä-ääniinkin, ja elävässä musiikissa kenraalibasson säännöistä usein poiketaankin.
Termejä kenraalibasso, harmoniaoppi ja basso continuo käytetään joskus tarkoittaen samaa asiaa.
Sääntöjä ja kieltoja
- sointujen yhdistäminen harmonisesti tai melodisesti
- kielletyt rinnakkaiskulut (esimerkiksi rinnakkaiset kvinttikulut samaan suuntaan)
- kielletyt melodiakulut
- kahdennus
- kadenssi
Viitteet
Katso myös