Ero sivun ”Taksvärkki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Taksvärkki ry perustettiin vuonna 1989 jatkamaan Taksvärkkitoimikuntien työtä. Kehitysyhteistyön pitkäjännitteisyyden säilyttämiseksi järjestölle perustettiin pysyvä toimisto vakinaisine henkilökuntineen. Tällä hetkellä Taksvärkki ry:ssä työskentelee viisi palkattua työntekijää. |
Taksvärkki ry perustettiin vuonna 1989 jatkamaan Taksvärkkitoimikuntien työtä. Kehitysyhteistyön pitkäjännitteisyyden säilyttämiseksi järjestölle perustettiin pysyvä toimisto vakinaisine henkilökuntineen. Tällä hetkellä Taksvärkki ry:ssä työskentelee viisi palkattua työntekijää. |
||
Taksvärkkipaikkaa voi hakea paikallisilta yrityksiltä tai tehdä töitä kotona, vaihtoehtoinen tapa on viettää normaali koulupäivä. Taksvärkkikeräykseen voivat osallistua |
Taksvärkkipaikkaa voi hakea paikallisilta yrityksiltä tai tehdä töitä kotona, vaihtoehtoinen tapa on viettää normaali koulupäivä. Taksvärkkikeräykseen voivat osallistua 12–15-vuotiaat lapset.{{lähde}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]] |
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]] |
||
[[sv: |
[[sv:Dagsverke]] |
||
Versio 9. heinäkuuta 2012 kello 17.14
Taksvärkki (ruots. dagsverke; päivätyö) oli alun perin vuokratilallisen päivätyövelvollisuus. Vuokratilallisia olivat torpparit ja mäkitupalaiset. Vuokraehtoihin tavallisesti kuului, että vuokralaisen oli työskenneltävä isäntätalossa tietty määrä päiviä viikossa; näitä kutsuttiin taksvärkkipäiviksi. Sana poistui alkuperäisestä käytöstään vuokratilallisten hävitessä 1900-luvun alkupuolella torpparilain myötä.
Taksvärkki kansalaiskeräyksenä
Nykyään taksvärkki-sanaa käytetään koululaisten vuosittaisesta kampanjasta, jolla kerätään rahaa kehitysyhteistyöhön. Ns. taksvärkkipäivänä keräykseen osallistuvat koululaiset työskentelevät päivän ajan koulun ulkopuolella ja lahjoittavat työnsä tuoton keräykselle.
Taksvärkkiliike ja keräystoiminta
Taksvärkkiliike sai alkunsa Ruotsissa vuonna 1961, kun opiskelijat halusivat kunnioittaa lento-onnettomuudessa menehtyneen YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin muistoa. Rauhan rakentajana ja maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolestapuhujana tunnetun Hammaskjöldin muistoksi perustettiin keräys, ”en dag för Dag” (suom. päivä Dagia [Dag Hammarskjöldiä] varten). Pian Taksvärkki levisi myös muihin Pohjoismaihin. Suomessa nimi otettiin päivätöiden historiasta.
Suomeen keräys ennätti vuonna 1967, jolloin koululais- ja opiskelijajärjestöt keräsivät rahaa Peruun. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana keräystä olivat järjestämässä koululaiset ja opiskelijat, sen jälkeen mukaan tulivat muut Taksvärkin nykyiset jäsenjärjestöt, muun muassa kirkko ja eri palkansaajajärjestöt. Nykyään suuri osa Suomen koululaisista, opiskelijoista ja palkansaajista on suoraan tai välillisesti mukana Taksvärkki ry:n toiminnassa.
1970- ja 1980-luvulla Taksvärkkikeräyksiä järjestettiin muutaman vuoden välein, mutta 1990-luvun puolivälistä lähtien keräys on järjestetty vuosittain ja siitä on tullutkin jokavuotinen perinne suuressa osassa Suomen kouluja.
Taksvärkki ry perustettiin vuonna 1989 jatkamaan Taksvärkkitoimikuntien työtä. Kehitysyhteistyön pitkäjännitteisyyden säilyttämiseksi järjestölle perustettiin pysyvä toimisto vakinaisine henkilökuntineen. Tällä hetkellä Taksvärkki ry:ssä työskentelee viisi palkattua työntekijää.
Taksvärkkipaikkaa voi hakea paikallisilta yrityksiltä tai tehdä töitä kotona, vaihtoehtoinen tapa on viettää normaali koulupäivä. Taksvärkkikeräykseen voivat osallistua 12–15-vuotiaat lapset.lähde?