Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta

Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Derviş Eroğlu İrsen Küçük
Pääkaupunki	Nikosia (39 973 as.) 35°10'3.37"N 33°22'25.04"E
Muita kaupunkeja	Famagusta (44 250 as.), Kyrenia (28 500 as.), Güzelyurt (15 250 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	3 355 (sijalla ?)
– josta sisävesiä	2,7 %
Väkiluku (2006)	264 172 (sijalla ?)
– väestötiheys	78,7 as.
Viralliset kielet	turkin kieli
Valuutta	Uusi Turkin liira (TRY)
BKT ()
– yhteensä	1 766 miljoonaa USD
– per asukas	8 095 USD
Aikavyöhyke	+2
– kesäaika	+3
Itsenäisyys  – Julistautui  – Tunnustettu	15. marraskuuta 1983 vain Turkin tunnustama
Lyhenne
– lentokoneet:	TC
Kansainvälinen suuntanumero	+90 392
Tunnuslause	Ya istiklâl, ya ölüm (Vapaus tai kuolema)
Kansallislaulu	”İstiklal Marşı”
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Pohjois-Kypros (turk. Kuzey Kıbrıs) on alue Kyproksen saaren pohjoisosassa. Se on itsenäistynyt nimellä Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta, mutta itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki. Pohjois-Kypros on Kyproksen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella.

Historia

Kyproksen saari jakautui kahtia, kun Kreikan sotilasjuntan tukemat, Kyproksen tasavallan yhdistämistä Kreikkaan ajaneet "enosistit" (mm. terroristijärjestö EOKA B) hyökkäsivät saaren turkkilaisvähemmistön kimppuun osana kampanjaansa liittää saari Kreikkaan vuonna 1974.

Käytännössä kiista saaren hallintomuodosta ja turkkilaisen vähemmistön oikeuksista juontaa kuitenkin juurensa jo 1960-luvun alkuun, jolloin saari sai itsenäisyytensä Yhdistyneeltä kuningaskunnalta. Saaren kreikkalaisväestön nationalistiset piirit eivät hyväksyneet Kyproksen turkkilaisvähemmistölle perustuslaissa annettuja oikeuksia ja kampanjoivat Kreikkaan liittymisen puolesta. Perustuslakikriisi johti myös väkivaltaisuuksiin kreikkalaisten hyökätessä turkkilaiskyliin ja murhaamalla jouluna 1963 satoja turkkilaissiviilejä. Tapahtuman seurauksena YK lähetti rauhanturvajoukkonsa (UNFICYP) Kyprokselle Maaliskuussa 1964. Joukot ovat Kyproksella edelleen tänäkin päivänä. Suomi osallistui rauhanturvaoperaatioon vuosina 1964–2005.

Vuonna 1971 EOKA B:n johtohahmot George Grivas ja Nikos Sampson olivat kääntyneet presidentti Makariosia vastaan. Kun Kreikassa valtaa pitävä sotilasjuntta julisti saaren osaksi Kreikkaa, pyysi Turkki Yhdistyneeltä kuningaskunnalta apua tilanteeseen vuoden 1960 perustuslain liitteenä olevan takaajavaltioiden (Kreikka, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta) välisen turvallisuussopimuksen nojalla. Turvallisuussopimus nimittäin kielsi Kyprosta liittymästä osaksi mitään valtiota tai yhteisöä ilman kaikkien takaajamaiden hyväksyntää. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin kieltäytyi puuttumasta Kreikan sotilasjuntan ja EOKA:n toimiin Kyproksella, täten noudattamatta Kyproksen perustuslakiin sisällytettyjä oletuksia. Turkin pääministeri Bülent Ecevitin palattua Lontoon neuvottelumatkalta aloitti Turkki sotilaallisen operaationsa 20. heinäkuuta 1974 nousemalla maihin Kyproksen pohjoisosista, Girnen kaupungin läheltä. Muutamassa päivässä Turkin joukot olivat vallanneet 37 % saaresta.

Vuonna 2004 pidetyssä kansanäänestyksessä 65% kyproksenturkkilaisista kannatti YK:n pääsihteeri Kofi Annanin ehdottamaa yhdistämistä, mutta kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen 76 %:n enemmistöllä oman presidenttinsä Tassos Papadopoulosin ja Kyproksen kirkon johdon suosituksesta.

Rauf Denktaş

Pohjois-Kyprosta pitkään johtaneen presidentti Rauf Denktaşin seuraajaksi valittiin huhtikuussa 2005 pidetyissä vaaleissa pääministerinä toiminut Mehmet Ali Talat. Talat sai 55 % äänistä äänestysprosentin ollessa 70 %. Hänen johtamansa tasavaltalainen turkkilaispuolue (Cumhuriyetçi Türk Partisi) oli saanut 44 %:n äänisaaliillaan helmikuun 2005 parlamenttivaaleissa miltei puolet 50-paikkaisen parlamentin edustajapaikoista.

Yhdistämistä vastustava Dervis Eroglun johtama kansallinen yhtenäisyyspuolue taas jäi oppositioon saaden 32 % äänistä parlamenttivaaleissa ja hävisi presidentinvaalit Talatille saaden vain 23 % äänistä. Talat pyrkii Kyproksen jälleenyhdistämiseen liittovaltioksi, jotta myös turkkilainen osa pääsee EU:hun ja samalla eroon taloudellisesta eristäytyneisyydestään. Liittovaltiohankkeesta huolimatta turkkilaiset haluavat liittovaltiolle myös Turkin turvallisuustakuun. Turkki ja Kreikka ovat molemmat NATO:n jäseniä, mikä on ollut sotilasliitolle aiemmin kriittinenkin asia.

Valuuttana käytetään uutta Turkin liiraa. Brittivallan peruina Pohjois-Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne.

Väestö

Asukkaita Pohjois-Kyproksella oli vuonna 2006 väestönlaskennan perusteella 264 172. Noin puolet väestöstä koostuu kyproksenturkkilaisista, jotka ovat asuttaneet saarta vuosisatoja. Osa heistä on muuttanut saaren eteläosasta Kyproksen konfliktin aikana. Toinen merkittävä väestöryhmä ovat konfliktin aikana saarelle muuttaneet mannerturkkilaiset maahanmuuttajat, heistä huomattavalla osalla ei ole Pohjois-Kyproksen kansalaisuutta. Etnisiä vähemmistöjä ovat Karpasian niemimaalle jääneet kyproksenkreikkalaiset ja maroniitit. Pohjois-Kyproksella asuu myös tuhansia Ison-Britannian kansalaisia.

Politiikka

Pohjois-Kyproksen presidentti on Dervis Eroğlu, ja pääministerinä toimii Irsen Küçük.

Talous

Pohjois-Kypros on riippuvainen Turkin antamasta avustuksesta sillä koska se ei ole kansainvälisen yhteisön tunnustama valtio, se ei voi käydä itsenäisesti ulkomaankauppaa. Pohjois-Kyprokselle ei myöskään ole suoria lentoja, vaan matka sinne käy Turkin ilmatilan tai satamien kautta.

Pohjois-Kypros on maatalousvoittoinen valtio myös koska valtaosa Kyproksen teollisuudesta sijaitsee saaren kreikkalaisella puolella eikä saaren pohjoisosa ole kauppasaarron vuoksi kyennyt tuomaan tilanteeseen muutosta. Valtion talous ei ole vieläkään toipunut täysin vuoden 1974 tapahtumista, ja maa kärsii kasvavasta inflaatiosta.

Alueella tuotetaan lihaa, oliiveja, viljaa ja hedelmiä. Myös matkailu on saaren pohjoisosalle tärkeä tulonlähde - suurin osa turisteista Pohjois-Kyprokselle saapuu Turkista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Israelista sekä Etelä-Kyprokselta.

Aiheesta muualla

• Pohjois-Kypros
• Matkaopas aiheesta Turkish Republic of Northern Cyprus Wikivoyagessa (englanniksi)
• Suomen puolustusvoimien UNFICYP-sivu
• UNFICYP-joukkojen kotisivu
• North Cyprus Times
• Northern Cyprus Hoteliers Association
• North Cyprus Tourism Centre Lontoossa