Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Jäämit''' ({{k-ru|емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin [[Suomi|Suomen]] tai [[Karjala]]n suunnalla asuneita väestäryhmittymiä. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita <ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ryhmiin.
'''Jäämit''' ({{k-ru|емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin [[Suomi|Suomen]] tai [[Karjala]]n suunnalla asuneita väestöryhmittymiä. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita <ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ryhmiin.


Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat erikseen ''sum'' ja ''jem'' eli perinteisen tulkinnan mukaan suomalaiset ja hämäläiset <ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tämän mukaan jäämit-termi ei koskisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Johtopäätös ei kuitenkaan ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti. <ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref>
Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat erikseen ''sum'' ja ''jem'' eli perinteisen tulkinnan mukaan suomalaiset ja hämäläiset <ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tämän mukaan jäämit-termi ei koskisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Johtopäätös ei kuitenkaan ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti. <ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref>

Versio 6. heinäkuuta 2012 kello 22.54

Jäämit (ven. емь, jam tai jem) on nimitys, jolla novgorodilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin Suomen tai Karjalan suunnalla asuneita väestöryhmittymiä. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat hämäläisiä tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita [1]. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.[2] Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja korela (karjalaiset tai suppeammin Käkisalmen seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ryhmiin.

Novgorodin kronikat mainitsevat erikseen sum ja jem eli perinteisen tulkinnan mukaan suomalaiset ja hämäläiset [3] Tämän mukaan jäämit-termi ei koskisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Johtopäätös ei kuitenkaan ole kiistaton, koska sum-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti. [4]

Jem-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös Häme-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. Äänisjärven itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. Max Engman pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena, mutta että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella Ruotsin ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä ja kehittyivät sen ajan huomattavan vahvaksi heimoksi.[5]

Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran Nestorin kronikassa nimellä jam vuonna 1042. Tuolloin Novgorodin ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku Suomen historiassa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.

Seuraavaksi jäämit mainitaan 1123, sitten 1142, 1143, 1149, 1186, 1191, 1227 (1226?), 1228, 1240, 1256, 1292 ja 1311[6]

Vuonna 1142 jäämit hyökkäsivät Novgorodiin ja hävisivät taistelun lähellä Laatokkaa kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran 1149, venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.

Viimeisen maininnan vuodelta 1311 jälkeen jäämeistä ei ole enää mainintaa Pähkinäsaaren rauhaa käsittelevissä teksteissä vuodelta 1323, vaan novgorodilaiset kutsuvat rajan länsipuolella olevia nemtsi-nimityksellä ja ruotsalaiset itäpuolella olevia ryssar-nimellä.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Gabriel Rein: Föreläsningar öfver Finlands historia, 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, Vesilahti 1346-1996, 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, Muinaistutkija 4/1996
  2. ↑ Uino, Pirjo: Ancient Karelia. Archaeological Studies. Helsinki 1997
  3. ↑ Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 164. Otava, 2004. ISBN 951-653-114-8.
  4. ↑ Jukka Korpela: Viipurin läänin synty. 2004.
  5. ↑ Engman, Max: S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917, s. 269. Societas scientiarum Fennica, 1983. ISBN 951-1-13753-0.
  6. ↑ Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, toim. Martti Linna, 1989, The Chronicle of Novgorod 1016-1471, trans. Robert Michell and Nevill Forbes, 1914, reprinted 1970
  7. ↑ Line, Philip: Kingship and State Formation in Sweden, 1130-1290, s. 465. BRILL, 2007. ISBN 9004155783. Google Books. (englanniksi)
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jäämit&oldid=11840674”