Ero sivun ”Akhaimenidit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.2) (Botti muokkasi: ru:Держава Ахеменидов |
ML (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Map achaemenid empire en.png|thumb|right|350px|Akhaimenidien imperiumi.]] |
[[Kuva:Map achaemenid empire en.png|thumb|right|350px|Akhaimenidien imperiumi.]] |
||
'''Akhaimenidien hallitsijasuku''' oli antiikin [[Persia]]a hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidien hallitsemaan [[Persia]]an kuului koko [[Lähi-itä]] [[Vähä-Aasia|Vähästä-Aasiasta]] [[Intia]]an. Akhaimenidit hallitsivat myös [[Egypti]]ä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). |
'''Akhaimenidien hallitsijasuku''' oli antiikin [[Persia]]a vuosina 550 eaa. – 330 eaa. hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidien hallitsemaan [[Persia]]an kuului koko [[Lähi-itä]] [[Vähä-Aasia|Vähästä-Aasiasta]] [[Intia]]an. Akhaimenidit hallitsivat myös [[Egypti]]ä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). Akhaimenidien Persia oli suurin valtakunta, joka siihen mennessä oli ollut olemassa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/hd/acha/hd_acha.htm | Nimeke = The Achaemenid Persian Empire (550–330 B.C.)| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art| Viitattu = 5.7.2012 | Kieli = }}</ref> |
||
[[Indoiranilaiset]] persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. [[Urmia (järvi)|Urmiajärven]] itäpuolella päätellen [[Assyria]]n teksteistä ja löydöistä jotka on tehty [[Hasanlu]]sta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä ''Parsua''. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste. |
[[Indoiranilaiset]] persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. [[Urmia (järvi)|Urmiajärven]] itäpuolella päätellen [[Assyria]]n teksteistä ja löydöistä jotka on tehty [[Hasanlu]]sta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä ''Parsua''. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste. |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
¹ Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan [[Dareios I]]:n keksimiä. |
¹ Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan [[Dareios I]]:n keksimiä. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 5. heinäkuuta 2012 kello 23.40
Akhaimenidien hallitsijasuku oli antiikin Persiaa vuosina 550 eaa. – 330 eaa. hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidien hallitsemaan Persiaan kuului koko Lähi-itä Vähästä-Aasiasta Intiaan. Akhaimenidit hallitsivat myös Egyptiä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). Akhaimenidien Persia oli suurin valtakunta, joka siihen mennessä oli ollut olemassa. [1]
Indoiranilaiset persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. Urmiajärven itäpuolella päätellen Assyrian teksteistä ja löydöistä jotka on tehty Hasanlusta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä Parsua. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste. Persialaiset vaelsivat sittemmin etelään vuoriselle alueelle, joka on Hormuzinsalmen ja Persianlahden pohjukan pohjoispuolisilla vuorilla.
Akhaimenidien valtakunta alkoi syntyä, kun Teispes kaappasi Anshanin kaupungin elamilaislta Etelä-Iranissa. Teispes oli vielä Meedian vasalli. Ensimmäinen itsenäinen Persian kuningas oli Kyyros II, joka valtasi Meedian, Lyydian ja Babylonian. Persia oli melko suvaitsevainen valloittaja, joka ei yleensä tuhonnut valloittamiensa maiden kulttuureja.
Kyyroksen poika Kambyses II valtasi Egyptin. Dareios I hyökkäsi Kreikkaan, mutta kreikkalaiset torjuivat hyökkäyksen Marathonin taistelussa. Hän rakennutti Persepoliin pääkaupungikseen ja loi satraappijärjestelmän, jossa maa jaettiin hallinnollisiin piireihin.
Xerxes I eteni myös sotajoukkoineen Kreikkaan, ja hän voitti Thermopylain taistelun, mutta kreikkalaiset voittivat Salamiin meritaistelun. Persialaiset kärsivät tappion myös Plataian taistelussa. Persia oli tästä huolimatta antiikin laajin suurvalta. Viimeisen akemenidin Dareios III:n kukisti Aleksanteri Suuri, jonka jälkeen Persiaa hallitsi seleukidien hallitsijasuku.
Luettelo Akhaimenidien hallitsijasuvun jäsenistä
- Akhaimenes (600-luku eaa.)¹,
- Teispes, Akhaimenesin poika,
- Kyyros I, Teispeksen poika (noin 600 eaa.)
- Ariaramnes, Teispeksen poika¹,
- Kambyses I, Kyyroksen poika,
- Arsames, Ariaramneksen poika¹,
- Kyyros II Suuri, Kambyseen poika (550–530 eaa.),
- Kambyses II, Kyyroksen poika (530–521 eaa.),
- Smerdis, Kyyroksen poika? (521 eaa.),
- Dareios I, Arsameen pojanpoika, (521–486 eaa.),
- Kserkses I, Dareioksen poika, (486–465 eaa.),
- Artakserkses I, Kserkseen poika, (464–424 eaa.),
- Kserkses II, Artakserkseen poika (424–423 eaa.),
- Sogdianus, Artakserkseen poika (424–423 eaa.)
- Dareios II, Artakserkseen poika (424–404 eaa.)
- Artakserkses II, Dareioksen poika (404–358 eaa.),
- Artakserkses III Ochos, Artakserkseen poika (358–338 eaa.),
- Arses, Artakserkseen III:n poika, (338–336 eaa.),
- Dareios III Codomannus, Dareious II:n pojanpojanpoika, (336–330 eaa.)
- Bessos eli Artakserkses VI (330–329 eaa.), saattoi olla sukua Dareios III:lle.
Muita
- Hystaspes - Dareios I:n isä.
- Artafernes (500-luvulla eaa.), Lyydian satraappi, Dareios I:n veli
- Mardonios - Dareios I:n siskonpoika.
- Kyyros nuorempi (?-401 eaa.), yritti kaapata vallan Artakserkses II:lta.
- Sisygambis - Dareios III:n äiti.
- Statira - Sisygambiin tytär ja Dareios III:n vaimo.
- Okhus - Dareios III:n poika
- Statira (Dareios III:n tytär) - Dareios III:n tytär ja Aleksanteri Suuren vaimo
- Drypetis - Dareios III:n tytär ja Aleksanteri Suuren vaimo
- Artabazos - Hellespontoksen Fryygian satraappi 300-luvulla eaa.
¹ Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan Dareios I:n keksimiä.
Lähteet
- ↑ The Achaemenid Persian Empire (550–330 B.C.) The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 5.7.2012.
Katso myös
Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA