Ero sivun ”Hevonen ja poika” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
ref, fix |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Narnian tarinat}} |
{{Narnian tarinat}} |
||
'''Hevonen ja poika''' ({{k-en|The Horse and His Boy}}) on [[C. S. Lewis]]in kirjoittaman [[Narnian tarinat|Narnia]]-sarjan viidentenä ilmestynyt osa. Se julkaistiin vuonna [[1954]]. Aikajärjestyksessä ''Hevonen ja poika'' on sarjan kolmas osa. Lewisin muut nimiehdotukset kirjalle olivat "Sastra ja pohjoinen", "Autiomaan tie Narniaan", "Arkkimaan Koor", "Hevonen varasti pojan", "Rajan yli" ja "Riia-hevonen". Muista Narnian tarinoista poiketen tässä kirjassa meidän maailmamme ihmisiä ei matkaa [[Narnia (fantasiamaa)|Narniaan]]. ''Velhossa ja leijonassa'' Narnian hallitsijoiksi tulleet Pevensien sisarukset ovat tosin edelleen Narniassa ennen paluutaan vaatekaapin kautta takaisin kotiin, ja he esiintyvät sivuhenkilöinä kirjan lopussa. |
'''Hevonen ja poika''' ({{k-en|The Horse and His Boy}}) on [[C. S. Lewis]]in kirjoittaman [[Narnian tarinat|Narnia]]-sarjan viidentenä ilmestynyt osa.<ref name="Fennica" /> Se julkaistiin vuonna [[1954]] [[Pauline Baynes]]in kuvattamana.<ref name="Fennica" /> Aikajärjestyksessä ''Hevonen ja poika'' on sarjan kolmas osa. Lewisin muut nimiehdotukset kirjalle olivat "Sastra ja pohjoinen", "Autiomaan tie Narniaan", "Arkkimaan Koor", "Hevonen varasti pojan", "Rajan yli" ja "Riia-hevonen". Muista Narnian tarinoista poiketen tässä kirjassa meidän maailmamme ihmisiä ei matkaa [[Narnia (fantasiamaa)|Narniaan]]. ''Velhossa ja leijonassa'' Narnian hallitsijoiksi tulleet Pevensien sisarukset ovat tosin edelleen Narniassa ennen paluutaan vaatekaapin kautta takaisin kotiin, ja he esiintyvät sivuhenkilöinä kirjan lopussa. Romaani julkaistiin suomeksi 1997 Kaarina Helakisan suomentamana.<ref name="Fennica">{{Verkkoviite | Osoite = https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=1411&recCount=10&recPointer=6&bibId=43633 | Nimeke = Teoksen tiedot Suomen kansallisbibliografian sivuilla | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Fennica | Viitattu = 5.7.2012 }}</ref> |
||
== Juoni == |
== Juoni == |
||
{{juonipaljastus}} |
{{juonipaljastus}} |
||
Tapahtumat lähtevät liikkeelle Kalormenista, joka sijaitsee Narniasta etelään, suuren autiomaan takana. [[Luettelo Narnia-kirjasarjan sivuhahmoista|Sastra]]-poika asuu köyhän kalastajan luona, jota hän pitää isänään. Kalastaja ei ole kuitenkaan hänen oikea isänsä, vaan hän on pelastanut rantaan ajelehtineen pienen pojan. Eräänä päivänä tarkaani ilmaantuu heidän luokseen ja ilmoittaa haluavansa ostaa pojan. Kalastajan ja tarkaanin neuvotellessa hinnasta Sastra hiipii pois paikalta. Hän menee silittelemään tarkaanin hevosta, joka yllättäen ryhtyykin puhumaan. Hevonen on kaapattu Narniasta, eikä se ole ennen Sastran tapaamista paljastanut puhekykyään kenellekään. Sastra ja Riia-hevonen lähtevät yhdessä pakomatkalle kohti Narniaa. Matkalla he törmäävät toisiin karkulaisiin. Aravis on lähtenyt pakoon välttyäkseen pakkoavioliitolta ja myös hänen ratsunsa Hvinna on narnialainen puhuva hevonen. He matkaavat yhdessä Tasbaaniin, jossa heidän pitää pukeutua valepukuihin, jotta heitä ei tunnistettaisi. |
Tapahtumat lähtevät liikkeelle Kalormenista, joka sijaitsee Narniasta etelään, suuren autiomaan takana. [[Luettelo Narnia-kirjasarjan sivuhahmoista|Sastra]]-poika asuu köyhän kalastajan luona, jota hän pitää isänään. Kalastaja ei ole kuitenkaan hänen oikea isänsä, vaan hän on pelastanut rantaan ajelehtineen pienen pojan. Eräänä päivänä tarkaani ilmaantuu heidän luokseen ja ilmoittaa haluavansa ostaa pojan. Kalastajan ja tarkaanin neuvotellessa hinnasta Sastra hiipii pois paikalta. Hän menee silittelemään tarkaanin hevosta, joka yllättäen ryhtyykin puhumaan. Hevonen on kaapattu Narniasta, eikä se ole ennen Sastran tapaamista paljastanut puhekykyään kenellekään. Sastra ja Riia-hevonen lähtevät yhdessä pakomatkalle kohti Narniaa. Matkalla he törmäävät toisiin karkulaisiin. Aravis on lähtenyt pakoon välttyäkseen pakkoavioliitolta ja myös hänen ratsunsa Hvinna on narnialainen puhuva hevonen. He matkaavat yhdessä Tasbaaniin, jossa heidän pitää pukeutua valepukuihin, jotta heitä ei tunnistettaisi. |
||
{{Juonipaljastus loppu}} |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Kirja}} |
{{Tynkä/Kirja}} |
||
Versio 5. heinäkuuta 2012 kello 21.32
Hevonen ja poika (engl. The Horse and His Boy) on C. S. Lewisin kirjoittaman Narnia-sarjan viidentenä ilmestynyt osa.[1] Se julkaistiin vuonna 1954 Pauline Baynesin kuvattamana.[1] Aikajärjestyksessä Hevonen ja poika on sarjan kolmas osa. Lewisin muut nimiehdotukset kirjalle olivat "Sastra ja pohjoinen", "Autiomaan tie Narniaan", "Arkkimaan Koor", "Hevonen varasti pojan", "Rajan yli" ja "Riia-hevonen". Muista Narnian tarinoista poiketen tässä kirjassa meidän maailmamme ihmisiä ei matkaa Narniaan. Velhossa ja leijonassa Narnian hallitsijoiksi tulleet Pevensien sisarukset ovat tosin edelleen Narniassa ennen paluutaan vaatekaapin kautta takaisin kotiin, ja he esiintyvät sivuhenkilöinä kirjan lopussa. Romaani julkaistiin suomeksi 1997 Kaarina Helakisan suomentamana.[1]
Juoni
Tapahtumat lähtevät liikkeelle Kalormenista, joka sijaitsee Narniasta etelään, suuren autiomaan takana. Sastra-poika asuu köyhän kalastajan luona, jota hän pitää isänään. Kalastaja ei ole kuitenkaan hänen oikea isänsä, vaan hän on pelastanut rantaan ajelehtineen pienen pojan. Eräänä päivänä tarkaani ilmaantuu heidän luokseen ja ilmoittaa haluavansa ostaa pojan. Kalastajan ja tarkaanin neuvotellessa hinnasta Sastra hiipii pois paikalta. Hän menee silittelemään tarkaanin hevosta, joka yllättäen ryhtyykin puhumaan. Hevonen on kaapattu Narniasta, eikä se ole ennen Sastran tapaamista paljastanut puhekykyään kenellekään. Sastra ja Riia-hevonen lähtevät yhdessä pakomatkalle kohti Narniaa. Matkalla he törmäävät toisiin karkulaisiin. Aravis on lähtenyt pakoon välttyäkseen pakkoavioliitolta ja myös hänen ratsunsa Hvinna on narnialainen puhuva hevonen. He matkaavat yhdessä Tasbaaniin, jossa heidän pitää pukeutua valepukuihin, jotta heitä ei tunnistettaisi.
Lähteet
- ↑ a b c Teoksen tiedot Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Viitattu 5.7.2012.