Ero sivun ”Makea vesi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ga:Fionnuisce |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: ro:Apă dulce |
||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
[[pl:Woda słodka]] |
[[pl:Woda słodka]] |
||
[[pt:Água doce]] |
[[pt:Água doce]] |
||
[[ro:Apă dulce]] |
|||
[[ru:Пресная вода]] |
[[ru:Пресная вода]] |
||
[[sah:Ньулуун уу]] |
[[sah:Ньулуун уу]] |
||
Versio 5. heinäkuuta 2012 kello 20.07
Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja on yleensä juomakelpoista. Termiä käytetään erottamaan järvi-, joki-, sade-, pohja- sekä jäätiköihin sitoutunut vesi merivedestä, jota maapallon vedestä on selkeästi suurin osa, noin 97 %.
Fysikaaliset ominaisuudet
Veden lämpötilan vaihdellessa myös sen ominaispaino vaihtelee. Makea vesi on painavinta +4 -asteisena. Esimerkiksi kalat ja muut eliöt hyötyvät talvella tästä siten, että vedet eivät jäädy pohjaan asti.
Ekologinen ja sosiaalinen merkitys
Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestön kasvu kyseisenä ajanjaksona. Noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[1] Lisäksi on arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa konflikteihin. Jo tähän mennessä kiistely makean veden varannoista on vakavoittanut esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kofi Annan: Theme of world water day ‘water and culture’, Secretary-General says in message for international day (Kofi Annanin teksti 22.3.2006 vietettyä World Water Daytä varten) un.org. 17.3.2006. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)