Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
fix |
Htm (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
* [[Airiston Tähti]] |
* [[Airiston Tähti]] |
||
* [[Varissuon Tornikartio]] |
* [[Varissuon Tornikartio]] |
||
* [[ |
* [[Kone Building]] |
||
* [[Hotelli Torni]] |
* [[Hotelli Torni]] |
||
* [[Hotelli Ilves]] |
* [[Hotelli Ilves]] |
||
Versio 2. heinäkuuta 2012 kello 14.16
Tornitalo (engl. tower block, high-rise) on korkea talo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1] Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[2]
Korkeita tornitaloja rakennetaan alueen maamerkeiksi. Lisäksi niillä voidaan lisätä asukastiheyttä esimerkiksi joukkoliikenneterminaalien läheisyydessä tai kaupunkien keskustoissa. Terminaalien läheisyydessä saadaan paljon asuntoja tai työpaikkoja hyvien kulkuyhteyksien päähän, kun taas kaupunkien keskustoissa korkea maan hinta perustelee usein talojen korkeuden kasvattamista.
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[3]
Suomalaisia tornitaloja
- Vuosaaren tornitalo
- Fortumin pääkonttori
- Itämerentorni
- Itäkeskuksen maamerkki
- Kielotorni
- Meritorni
- SysOpen Digia Tower
- Airiston Tähti
- Varissuon Tornikartio
- Kone Building
- Hotelli Torni
- Hotelli Ilves
- Panorama Tower
- MicroTower
- Innova
- Viitatorni
- Hotel Flamingo
- Kemin kaupungintalo
Lähteet
- ↑ http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727
- ↑ http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper
- ↑ Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.