Ero sivun ”Kustaa Horn” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
133 001 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: nl:Gustaf Horn
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 024 muokkausta
p fix
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:GustafHorn.jpg|thumb|Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)]]
[[Kuva:GustafHorn.jpg|thumb|Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)]]

'''Kustaa Horn af Björneborg''' ({{k-sv|Gustaf Horn}}) ([[22. lokakuuta]] [[1592]] – [[10. toukokuuta]] [[1657]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[marsalkka]], valtiomies, kreivi ja vapaaherra.
Hänestä tuli [[valtaneuvos]] vuonna 1624, [[sotamarsalkka]] 1628, Porin kreivi 1651, [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.
'''Kustaa Horn af Björneborg''' ({{k-sv|Gustaf Horn}, [[22. lokakuuta]] [[1592]] – [[10. toukokuuta]] [[1657]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[marsalkka]], valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli [[valtaneuvos]] vuonna 1624, [[sotamarsalkka]] 1628, Porin kreivi 1651, [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.


Kustaa Horn oli [[Kaarle Henrikinpoika Horn]]in poika. Hän opiskeli nuorena [[Rostock]]issa, [[Jena]]ssa ja [[Wittenberg]]issä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä [[Alankomaat|Alankomaiden]] käskynhaltijan [[Morits Oranialainen|Morits Oranialaisen]] palveluksessa. Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas [[Kustaa II Adolf]] nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.
Kustaa Horn oli [[Kaarle Henrikinpoika Horn]]in poika. Hän opiskeli nuorena [[Rostock]]issa, [[Jena]]ssa ja [[Wittenberg]]issä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä [[Alankomaat|Alankomaiden]] käskynhaltijan [[Morits Oranialainen|Morits Oranialaisen]] palveluksessa. Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas [[Kustaa II Adolf]] nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.
Rivi 7: Rivi 7:
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]] Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631.
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]] Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631.


[[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Bernhard Weimar]]in kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä [[Kustaa II Aadolf]]ilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antila, Olavi & Tetri, Juha E. | Nimeke = Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä. | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Julkaisija = Ajatus Kirjat | Tunniste = ISBN 951-566-075-0. }}</ref>
[[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Bernhard Weimar]]in kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä [[Kustaa II Aadolf]]ilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antila, Olavi & Tetri, Juha E. | Nimeke = Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä. | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Julkaisija = Ajatus Kirjat | Tunniste = ISBN 951-566-075-0. }}</ref> Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui [[baijeri]]laisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html Etälukio]</ref> Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.
Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui [[baijeri]]laisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html Etälukio]</ref> Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.


Horn johti Ruotsin [[Skoone]]ssa operoivaa armeijaa [[Tanska]]n vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta [[Malmö]]a ja [[Kristianstad]]ia.
Horn johti Ruotsin [[Skoone]]ssa operoivaa armeijaa [[Tanska]]n vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta [[Malmö]]a ja [[Kristianstad]]ia. Vuonna 1651 kuningatar [[Kristiina]] antoi Hornille [[Porin kreivikunta|Porin kreivikunnan]], johon kuului [[Pori|Porin kaupunki]] sekä yli 350 taloa [[Ulvila]]ssa, [[Huittinen|Huittisissa]] ja [[Kokemäki|Kokemäellä]]. Kreivikunta purettiin 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref> 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja [[sotakollegio]]n presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä [[Pohjan sota]]an Ruotsia vastaan.

Vuonna 1651 kuningatar [[Kristiina]] antoi Hornille [[Porin kreivikunta|Porin kreivikunnan]], johon kuului [[Pori|Porin kaupunki]] sekä yli 350 taloa [[Ulvila]]ssa, [[Huittinen|Huittisissa]] ja [[Kokemäki|Kokemäellä]]. Kreivikunta purettiin 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref> 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja [[sotakollegio]]n presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä [[Pohjan sota]]an Ruotsia vastaan.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Vuosi=1998 | Nimeke= Historian suursanakirja| | Julkaisija=Juva:WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}
*{{kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Vuosi=1998 | Nimeke= Historian suursanakirja| | Julkaisija=Juva:WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}


===Viitteet===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


{{DEFAULTSORT:Horn, Kustaa Kaarlenpoika}}
{{AAKKOSTUS:Horn, Kustaa}}

[[Luokka:Ruotsin sotamarsalkat]]
[[Luokka:Ruotsin sotamarsalkat]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]

Versio 2. heinäkuuta 2012 kello 09.21

Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)

Kustaa Horn af Björneborg ({{k-sv|Gustaf Horn}, 22. lokakuuta 1592 – 10. toukokuuta 1657) oli suomalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1624, sotamarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, Liivinmaan kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.

Kustaa Horn oli Kaarle Henrikinpoika Hornin poika. Hän opiskeli nuorena Rostockissa, Jenassa ja Wittenbergissä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä Alankomaiden käskynhaltijan Morits Oranialaisen palveluksessa. Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.

Kolmikymmenvuotisessa sodassa Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa 1631.

Nördlingenin taistelussa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä Bernhard Weimarin kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä Kustaa II Aadolfilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. [1] Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui baijerilaisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.[2] Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.

Horn johti Ruotsin Skoonessa operoivaa armeijaa Tanskan vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta Malmöa ja Kristianstadia. Vuonna 1651 kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta purettiin 1681.[3] 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja sotakollegion presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä Pohjan sotaan Ruotsia vastaan.

Lähteet

  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Viitteet

  1. ↑ Antila, Olavi & Tetri, Juha E.: Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä., s. 184. Ajatus Kirjat, 2001. ISBN 951-566-075-0..
  2. ↑ Etälukio
  3. ↑ Pieni tietosanakirja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kustaa_Horn&oldid=11821845”