Ritarihuone

Ritarihuone.

Suomen Ritarihuone on uusgoottilainen valtiopäivärakennus Helsingin Kruununhaassa. Sen on suunnitellut G. T. Chiewitz ja se on valmistunut 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Vuoden 1863 valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, mutta myöhemmin Säätytalon valmistumisen jälkeen siellä kokoontui vain aatelisto. Aatelissääty kokoontui siellä vuoteen 1906 asti, jolloin säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.

Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.

Ritarihuone on myös laitos, joka käsittää ritariston ja aatelin säädyn, eli Suomen aatelin.

Ritarihuoneen toimintaa sääteli ritarihuonejärjestys. Ruotsin vuoden 1626 säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna 1869 uudella ritarihuonejärjestyksellä.. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156).

Aiheesta muualla

• Ritarihuone.
• Ritarihuonejärjestys.