Ero sivun ”Saksalaiset” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
64 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Säätöä
p (r2.7.2) (Botti lisäsi: io:Germaniani)
(Säätöä)
| kielet=[[saksan kieli|saksa]]
}}
'''Saksalaiset''' ({{k-de|die Deutschen}}) ovat [[germaaniset kielet|germaanista kieltä]] puhuva kansa]], jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80–160 miljoonaa. Saksalaisuus muodostuu ensisijaisesti [[saksan kieli|saksankielisyydestä]] ja [[Saksa|Saksan liittotasavaltaliittotasavaltaan]]an kohdistuvasta samaistumisesta. Myös liittotasavallan ulkopuolella elää saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisiä, jotka joskus samaistuvat saksalaisiin.
 
== Saksalaisten historia ==
Saksankieliset väestöt elivät keskiajalta lähtien monien eri kokoisten valtioiden alueelle hajautuneina. Kulttuuri- ja murre-erot olivat ja ovat yhä suuret. Saksalaisten keskuudessa kulkee myös katolisten ja protestanttien uskontoraja. Hansan ja muun kaupan myötä saksankielinen asutus levisi [[Itämeri|Itämeren]] rannikoille ([[baltiansaksalaiset]]). Eri puolilla [[Keski-EurooppaaEurooppa]]a kaupunkien kauppiaat olivat saksankielisiä. Esimerkiksi [[Transilvania]]an muutti merkittävä määrä saksalaisia. Suuri määrä saksalaisia siirtyi myös viljelemään maata [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] saksalaissyntyisen keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] pyynnöstä. Heidän jälkeläisiään kutsutaan [[Volgan saksalaiset|Volgan saksalaisiksi]] (''Wolgadeutsche'').
 
Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon [[alankomaalaisethollantilaiset]], koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.
Saksankieliset väestöt elivät keskiajalta lähtien monien eri kokoisten valtioiden alueelle hajautuneina. Kulttuuri- ja murre-erot olivat ja ovat yhä suuret. Saksalaisten keskuudessa kulkee myös katolisten ja protestanttien uskontoraja. Hansan ja muun kaupan myötä saksankielinen asutus levisi Itämeren rannikoille ([[baltiansaksalaiset]]). Eri puolilla Keski-Eurooppaa kaupunkien kauppiaat olivat saksankielisiä. Esimerkiksi [[Transilvania]]an muutti merkittävä määrä saksalaisia. Suuri määrä saksalaisia siirtyi myös viljelemään maata Venäjälle saksalaissyntyisen keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] pyynnöstä. Heidän jälkeläisiään kutsutaan [[Volgan saksalaiset|Volgan saksalaisiksi]] (''Wolgadeutsche'').
 
Vuonna 1871 perustettu [[Saksan keisarikunta]] miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. [[Kansallissosialistinen Natsi-Saksa|Kansallissosialistisen Saksan]]n [[Anschluss|Itävallan-liittämisen]] ja hävityn sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.
Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon [[alankomaalaiset]], koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.
 
[[Sveitsi]]n saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. [[Alsace]]n ja [[Lorraine]]n (saks. ''{{k-de|Elsass''}} ja ''Lothringen'') saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.
Vuonna 1871 perustettu [[Saksan keisarikunta]] miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. [[Kansallissosialistinen Saksa|Kansallissosialistisen Saksan]] Itävallan-liittämisen ja hävityn sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.
 
Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi [[Baltian maat|Baltiaan]] ja moniin [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maihin syntyi saksalaista asutusta jo [[keskiaika|keskiajalla]].
[[Sveitsi]]n saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. [[Alsace]]n ja [[Lorraine]]n (saks. ''Elsass'' ja ''Lothringen'') saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.
 
Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla.
 
== Saksalaisten diaspora ==
29 594

muokkausta

Navigointivalikko