Epäorgaaninen kemia

Epäorgaaninen kemia on yksi kemian osa-alueista. Se tutkii hiilettömien, epäorgaanisten yhdisteiden kemiaa. Muita kemian osa-alueita ovat muun muassa orgaaninen kemia, analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia, biokemia, lääkeainekemia ja radiokemia. Sana "epäorgaaninen" tarkoittaa elotonta ja sana "orgaaninen" taas elollista.

Tapana on sijoittaa eräät hiilen yksinkertaisimmat yhdisteet, kuten hiilimonoksidi ja -dioksidi, karbonaatit, karbidit ja syanidit epäorgaaniseen kemiaan.

Organometallikemia tutkii epäorgaanisten metallien kemiaa orgaanisten yhdisteiden läsnä ollessa.

Ryhmäteoria on epäorgaanisen kemian keskeinen teoria. Siinä epäorgaaniset yhdisteet jaetaan pisteryhmiin niiden symmetrian perusteella. Symmetrian perusteella on mahdollista päätellä yhdisteen kemiallisia ominaisuuksia. Ryhmäteorian avulla voidaan päätellä esimerkiksi vibraatio- ja rotaatiojuovien määrää tutkittavassa yhdisteessä.