Ero sivun ”Elefanttitauti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
9 613 muokkausta
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
9 613 muokkausta
väliotsikko + lisäys
Rivi 2: Rivi 2:


'''Elefanttitauti''' eli '''elefantiaasi''' ([[latina]]ksi elephantiasis) on ihmisten [[sairaus]], jossa [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] tukkiintuminen saa [[jalka|jalat]], [[kives|kivekset]] ja joskus myös nivusten imusolmukkeet turpoamaan valtaviksi, paksunahkaisiksi möykyiksi, jotka painavat useita kiloja ja voivat olla jalkapallon kokoiset. Yleensä tauti johtuu ihmisessä loisivien sukkulamatojen aiheuttamasta [[imutiet|imuteiden]] tuhoutumisesta.
'''Elefanttitauti''' eli '''elefantiaasi''' ([[latina]]ksi elephantiasis) on ihmisten [[sairaus]], jossa [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] tukkiintuminen saa [[jalka|jalat]], [[kives|kivekset]] ja joskus myös nivusten imusolmukkeet turpoamaan valtaviksi, paksunahkaisiksi möykyiksi, jotka painavat useita kiloja ja voivat olla jalkapallon kokoiset. Yleensä tauti johtuu ihmisessä loisivien sukkulamatojen aiheuttamasta [[imutiet|imuteiden]] tuhoutumisesta.
== Taudin aiheuttaja ==
== Elefantiaasin ominaisuudet ==
=== Taudin aiheuttaja ===
Elefanttitaudin aiheuttajana on noin 90% tapauksista imusuonistossa loisiva [[rihmamato]] ''[[Wuchereria bancrofti]]''. Mutta myös rihmamadot ''[[Brugia malayi]]'' ja ''[[Brugia timori]]'' aiheuttavat tautia. Mato tarttuu hyttysten (''Culex, Anopheles tai Aedes'') välityksellä. <ref name=Hulden73>Kuusijalkainen vihollinen s. 73-78</ref> Myös muu imukudoksen häiriö tai sen poisto voi aiheuttaa elefantiaasin.
Elefanttitaudin aiheuttajana on noin 90% tapauksista imusuonistossa loisiva [[rihmamato]] ''[[Wuchereria bancrofti]]''. Mutta myös rihmamadot ''[[Brugia malayi]]'' ja ''[[Brugia timori]]'' aiheuttavat tautia. Mato tarttuu hyttysten (''Culex, Anopheles tai Aedes'') välityksellä. <ref name=Hulden73>Kuusijalkainen vihollinen s. 73-78</ref> Myös muu imukudoksen häiriö tai sen poisto voi aiheuttaa elefantiaasin.
<gallery>
<gallery>
Rivi 8: Rivi 9:
Tiedosto:Brugia malayi.JPG|''Brugia malayi''<br>rihmamato
Tiedosto:Brugia malayi.JPG|''Brugia malayi''<br>rihmamato
</gallery>
</gallery>



=== Taudin tarttuminen ===
=== Taudin tarttuminen ===
Tauti tarttuu kun vektorina toimiva hyttynen saa taudinaiheuttajan toukkia mikrofilarioita, elimistöönsä. Tämä tapahtuu kun hyttynen nauttii veriaterian tautia kantavasta ihmisestä.. Toukat tunkeutuvat hyttysen suolesta rintalihaksiin jossa ne läpikäyvät kaksi toukkavaihetta. Tämän jälkeen toukat hakeutuvat hyttysen päähän josta ne tunkeutuvat seuraavaan uhriin.
Tauti tarttuu kun vektorina toimiva hyttynen saa taudinaiheuttajan toukkia mikrofilarioita, elimistöönsä. Tämä tapahtuu kun hyttynen nauttii veriaterian tautia kantavasta ihmisestä.. Toukat tunkeutuvat hyttysen suolesta rintalihaksiin jossa ne läpikäyvät kaksi toukkavaihetta. Tämän jälkeen toukat hakeutuvat hyttysen päähän josta ne tunkeutuvat seuraavaan uhriin.
Ihmisessä toukat kävät läpi useita toukkaviheita ja lopulta aikuistuvat. [[Wuchereria bancrofti]], joka aiheuttaa noin 90% elefantiaasista, voi täysikasvusena pysyä lisääntymiskykyisenä jopa viisi vuotta ja synnyttää päivässä jopa 50 000 toukkaa imusuoniin.
Ihmisessä toukat kävät läpi useita toukkaviheita ja lopulta aikuistuvat. [[Wuchereria bancrofti]], joka aiheuttaa noin 90% elefantiaasista, voi täysikasvusena pysyä lisääntymiskykyisenä jopa viisi vuotta ja synnyttää päivässä jopa 50 000 toukkaa imusuoniin.
== Taudin puhkeaminen ==
=== Taudin puhkeaminen ===
Tauti puhkeaa, kun nestekierto ei toimi normaalisti. Häiriöstä aiheutuu painavuuden ja väsymisen tunnetta ylimääräisen [[neste]]en kertymisestä johtuen. [[Lymfedeema]] tarkoittaa imunesteen virtaushäiriöistä aiheutuvaa [[turvotus]]ta ja krooninen tulehdus tuhoaa lopulta [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] imusuonet, jolloin ylimääräistä nestettä kertyy [[kudos|kudoksiin]]. Samankaltainen [[häiriötila]] voi syntyä usein myös esimerkiksi [[rintasyöpä]]leikkauksen tai melanoomaleikkauksen yhteydessä, jolloin kainalon imusolmukkeet joudutaan usein poistamaan.
Tauti puhkeaa, kun nestekierto ei toimi normaalisti. Häiriöstä aiheutuu painavuuden ja väsymisen tunnetta ylimääräisen [[neste]]en kertymisestä johtuen. [[Lymfedeema]] tarkoittaa imunesteen virtaushäiriöistä aiheutuvaa [[turvotus]]ta ja krooninen tulehdus tuhoaa lopulta [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] imusuonet, jolloin ylimääräistä nestettä kertyy [[kudos|kudoksiin]]. Samankaltainen häiriötila voi syntyä usein myös muusta syystä kuin parasiittien aiheuttamasta [[infektio]]sta, esimerkiksi [[rintasyöpä]]leikkauksen tai melanoomaleikkauksen yhteydessä, jolloin kainalon imusolmukkeet joudutaan usein poistamaan.
=== Taudin esiintyminen ===
Elefanttitautia esiintyy lähinnä vanhalla mantereella [[Afrikka|Afrikassa]], [[Intia]]ssa ja [[Kauko-Itä|Kauko-Idässä]]. [[Orjakauppa|Orjakaupan]] välityksellä se levisi Ameriikan mantereelle jo 1500-luvun lopulla.
=== Elefantiaasin turvottamat kivekset ===
=== Elefantiaasin turvottamat kivekset ===
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 105-DOA0229, Deutsch-Ostafrika, Einheimischer mit Elefantiasis.jpg|thumb|150px|Tautia sairastavan miehen kivekset.]]
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 105-DOA0229, Deutsch-Ostafrika, Einheimischer mit Elefantiasis.jpg|thumb|150px|Tautia sairastavan miehen kivekset.]]

Versio 19. kesäkuuta 2012 kello 13.51

Elefantiaasia sairastavan filippiiniläismiehen jalat.

Elefanttitauti eli elefantiaasi (latinaksi elephantiasis) on ihmisten sairaus, jossa imusolmukkeiden tukkiintuminen saa jalat, kivekset ja joskus myös nivusten imusolmukkeet turpoamaan valtaviksi, paksunahkaisiksi möykyiksi, jotka painavat useita kiloja ja voivat olla jalkapallon kokoiset. Yleensä tauti johtuu ihmisessä loisivien sukkulamatojen aiheuttamasta imuteiden tuhoutumisesta.

Elefantiaasin ominaisuudet

Taudin aiheuttaja

Elefanttitaudin aiheuttajana on noin 90% tapauksista imusuonistossa loisiva rihmamato Wuchereria bancrofti. Mutta myös rihmamadot Brugia malayi ja Brugia timori aiheuttavat tautia. Mato tarttuu hyttysten (Culex, Anopheles tai Aedes) välityksellä. [1] Myös muu imukudoksen häiriö tai sen poisto voi aiheuttaa elefantiaasin.

Taudin tarttuminen

Tauti tarttuu kun vektorina toimiva hyttynen saa taudinaiheuttajan toukkia mikrofilarioita, elimistöönsä. Tämä tapahtuu kun hyttynen nauttii veriaterian tautia kantavasta ihmisestä.. Toukat tunkeutuvat hyttysen suolesta rintalihaksiin jossa ne läpikäyvät kaksi toukkavaihetta. Tämän jälkeen toukat hakeutuvat hyttysen päähän josta ne tunkeutuvat seuraavaan uhriin. Ihmisessä toukat kävät läpi useita toukkaviheita ja lopulta aikuistuvat. Wuchereria bancrofti, joka aiheuttaa noin 90% elefantiaasista, voi täysikasvusena pysyä lisääntymiskykyisenä jopa viisi vuotta ja synnyttää päivässä jopa 50 000 toukkaa imusuoniin.

Taudin puhkeaminen

Tauti puhkeaa, kun nestekierto ei toimi normaalisti. Häiriöstä aiheutuu painavuuden ja väsymisen tunnetta ylimääräisen nesteen kertymisestä johtuen. Lymfedeema tarkoittaa imunesteen virtaushäiriöistä aiheutuvaa turvotusta ja krooninen tulehdus tuhoaa lopulta imusolmukkeiden imusuonet, jolloin ylimääräistä nestettä kertyy kudoksiin. Samankaltainen häiriötila voi syntyä usein myös muusta syystä kuin parasiittien aiheuttamasta infektiosta, esimerkiksi rintasyöpäleikkauksen tai melanoomaleikkauksen yhteydessä, jolloin kainalon imusolmukkeet joudutaan usein poistamaan.

Taudin esiintyminen

Elefanttitautia esiintyy lähinnä vanhalla mantereella Afrikassa, Intiassa ja Kauko-Idässä. Orjakaupan välityksellä se levisi Ameriikan mantereelle jo 1500-luvun lopulla.

Elefantiaasin turvottamat kivekset

Tautia sairastavan miehen kivekset.

Mikäli kivekset turpoavat, yleensä siitin sulautuu kokonaan tähän turvonneeseen massaan. Tauti ei ole hengenvaarallinen, eikä se edes yleensä vie siemennesteen hedelmällisyyttä, mutta se hankaloittaa kävelemistä ja tekee yhdynnän erittäin hankalaksi. Tauti on myös ajoittain kivulias. Tautia ei yleensä hoideta, sillä sen pääasiallisilla esiintymisalueilla suuria kiveksiä pidetään arvossalähde?. Elefanttitautia esiintyy lähinnä vanhalla mantereella Afrikassa, Intiassa ja Kauko-Idässä. Orjakaupan välityksellä se levisi Ameriikan mantereelle jo 1500-luvun lopulla.

Aiheesta muualla

Lähteet

  • Hulden Lena: Kuusijalkainen vihollinen - niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin. Helsingfors: Schidts Förlags Ab, 2008 (2006 ruotsinkielinen alkuteos). ISBN 978-951-50-1651-5.

Viitteet

  1. ↑ Kuusijalkainen vihollinen s. 73-78
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elefanttitauti&oldid=11774675”