Ero sivun ”Asemasota Missejoella” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 103 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 103 muokkausta
Fix
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taistelu
{{Taistelu
| nimi = Asemasota Misajoella
| nimi = Asemasota Misajoella
| osa_sotaa = itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamaa]] [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]
| osa_sotaa = [[itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamaa]] [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
Rivi 10: Rivi 10:
| vaikutukset =
| vaikutukset =
| lopputulos =
| lopputulos =
| taistelija1 = {{Saksan keisarikunta}}
⚫
| taistelija1 = [[Jääkäripataljoona 27]] 3. Ratsuväkiprikaatille alistettuna<ref name=Lau66s354>Lauerma 1966, 354</ref>
| taistelija2 = VII Siperialainen armeijakunta <ref>Lackman 2000, 304</ref>
| taistelija2 = {{Venäjän keisarikunnan lippu (1914-1917)}} [[Venäjän keisarikunta]]
| komentaja1 = Eversti Dewall (3. Ratsuväkiprikaatin Osasto B:n komentaja) <ref name=Lau66s354/>
| komentaja1 = Eversti Dewall (3. Ratsuväkiprikaatin Osasto B:n komentaja) <ref name=Lau66s354/>
| komentaja2 =
| komentaja2 =
⚫
| vahvuus1 = [[Jääkäripataljoona 27]] 3. Ratsuväkiprikaatille alistettuna<ref name=Lau66s354>Lauerma 1966, 354</ref>
| vahvuus1 =
| vahvuus2 =
| vahvuus2 = VII Siperialainen armeijakunta <ref>Lackman 2000, 304</ref>
| tappiot1 = Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit Max Kronqvist ja Matti Nykänen kaatuivat ja gruppenführer Eino Tuominen ja hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.
| tappiot1 = Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit Max Kronqvist ja Matti Nykänen kaatuivat ja gruppenführer Eino Tuominen ja hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.
| tappiot2 =
| tappiot2 =
| huomautus =
| huomautus =
| muut_taistelut =
| muut_taistelut = [[Stallupönen taistelu|Stallupönen]] - [[Gumpinnen taistelu|Gumbinnen]] - [[Tannenbergin taistelu|Tannenberg]] - [[Masurian järvien taistelu|Masurian]] - [[Krasnikin taistelu|Krasnik]] - [[Komarowin taistelu|Komarow]] - [[Rawan taistelu|Rawa]] - [[Przemyslin piiritys|Przemysl]] - [[Vistula-joen taistelu|Vistula]] - [[Łódźin taistelu(1914)|Łódź]] - [[Limanowan taistelu|Limanowa]]
}}
}}


⚫
'''Asemasota Misse-joella''' (nykyinen [[Misa]]joki) käytiin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] [[Saksan keisarikunta|Saksan]] [[itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamalla]] ja siihen osallistui [[Suomi|suomalaisista]] miehistä koottu ja saksalais-suomalaisen päällystön johtama [[Jääkäripataljoona 27|Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27]] kesä–elokuussa 1916. Tämä jakso oli Jääkäripataljoonan ensimmäinen rintamapalvelus, jolloin se myös koki ensimmäiset taistelutappionsa.

⚫
'''Asemasota Misse-joella''' (nyk. Misajoki) käytiin [[ensimmäinen maailmansota|I maailmansodassa]] Saksan itärintamalla ja siihen osallistui suomalaisista miehistä koottu ja saksalais-suomalaisen päällystön johtama [[Jääkäripataljoona 27|Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27]] kesä-elokuussa 1916. Tämä jakso oli Jääkäripataljoonan ensimmäinen rintamapalvelus, jolloin se myös koki ensimmäiset taistelutappionsa.


Jääkäripataljoona 27 oli alistettuna saksalaisen 3. ratsuväkiprikaatin osasto B:lle, jota johti eversti Dewall. Pataljoona otti asemansa 11.-12. kesäkuuta Ulaanirykmentti 9:ään ja Nostoväkirykmentti 17:n 3. pataljoonaan kuuluneilta joukoilta.
Jääkäripataljoona 27 oli alistettuna saksalaisen 3. ratsuväkiprikaatin osasto B:lle, jota johti eversti Dewall. Pataljoona otti asemansa 11.-12. kesäkuuta Ulaanirykmentti 9:ään ja Nostoväkirykmentti 17:n 3. pataljoonaan kuuluneilta joukoilta.


Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella [[Jelgava]]sta [[Riika]]an johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. [[Misa]] kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja "kämpät" (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.
Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella [[Jelgava]]sta [[Riika]]an johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. Misa kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja ”kämpät” ([[korsu|majoituskorsut]]) rakennettiin maan päälle.


[[13. kesäkuuta]] 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri [[Alfred Hyytinen (jääkäri)|Alfred Hyytinen]]. Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.<ref>Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194</ref>
13. kesäkuuta 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri [[Alfred Hyytinen (jääkäri)|Alfred Hyytinen]]. Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.<ref>Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194</ref>


Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon [[Tukums]]iin ja edelleen [[Riianlahti|Riianlahden]] rannikolle.
Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon [[Tukums]]iin ja edelleen [[Riianlahti|Riianlahden]] rannikolle.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY| Vuosi=1966| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY| Vuosi=1966| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut)| Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=1938| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut)| Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=1938| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}

Versio 19. kesäkuuta 2012 kello 03.17

Asemasota Misajoella
Osa itärintamaa ensimmäisessä maailmansodassa
Päivämäärä:

11. kesäkuuta – 24. elokuuta 1916

Paikka:

Tirulin suoalue Misajoella

Lopputulos:
Osapuolet

 Saksan keisarikunta

Venäjän keisarikunta Venäjän keisarikunta

Komentajat

Eversti Dewall (3. Ratsuväkiprikaatin Osasto B:n komentaja) [1]

Vahvuudet

Jääkäripataljoona 27 3. Ratsuväkiprikaatille alistettuna[1]

VII Siperialainen armeijakunta [2]

Tappiot

Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit Max Kronqvist ja Matti Nykänen kaatuivat ja gruppenführer Eino Tuominen ja hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.

Asemasota Misse-joella (nykyinen Misajoki) käytiin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla ja siihen osallistui suomalaisista miehistä koottu ja saksalais-suomalaisen päällystön johtama Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27 kesä–elokuussa 1916. Tämä jakso oli Jääkäripataljoonan ensimmäinen rintamapalvelus, jolloin se myös koki ensimmäiset taistelutappionsa.

Jääkäripataljoona 27 oli alistettuna saksalaisen 3. ratsuväkiprikaatin osasto B:lle, jota johti eversti Dewall. Pataljoona otti asemansa 11.-12. kesäkuuta Ulaanirykmentti 9:ään ja Nostoväkirykmentti 17:n 3. pataljoonaan kuuluneilta joukoilta.

Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella Jelgavasta Riikaan johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. Misa kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja ”kämpät” (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.

13. kesäkuuta 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri Alfred Hyytinen. Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.[3]

Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon Tukumsiin ja edelleen Riianlahden rannikolle.

Lähteet

  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.

Viitteet

  1. ↑ a b Lauerma 1966, 354
  2. ↑ Lackman 2000, 304
  3. ↑ Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Asemasota_Missejoella&oldid=11773300”