Ero sivun ”Ilja Muromets” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
35 416 muokkausta
p r2.6.1) (Botti muokkasi: ja:イリヤー・ムーロメツ
+w, kiovalaisen bylinoiden sarjan sankari; ensimmäinen lähdeviite, aiempiin ei ole viitattu
Rivi 2: Rivi 2:
[[Kuva:Vastnetsov 1914.jpg|thumb|300px| ''Ilja Muromets'', [[Viktor Vasnetsov]], 1914.]]
[[Kuva:Vastnetsov 1914.jpg|thumb|300px| ''Ilja Muromets'', [[Viktor Vasnetsov]], 1914.]]


'''Ilja Muromets''' ({{k-ru|Илья Муромец}}) on [[Venäjä|venäläinen]] myyttinen sankari ja useiden [[bylina|bylinoiden]] päähenkilö. Ilja on yhdessä [[Dobrynja Nikititš]]in ja [[Aljoša Popovitš]]in kanssa suurin legendaarisista sotureista, [[bogatyr]]eista.
'''Ilja Muromets''' ({{k-ru|Илья Муромец}}) on myyttinen, useiden varhaisvenäläisten, [[Kiovan Rus|Kiovan Rusjiin ]] sijoittuvien kiovalaisten [[bylina|bylinoiden]] eli kansaneeposten paras urho ja pääsankari.<ref name="OpasVen1"/>


Legendan mukaan Ilja on talonpojan poika, joka syntyy Karatšarovo-nimisessä kylässä [[Murom]]in lähellä. Nuoruudessaan hän kärsii vakavasta sairaudesta eikä voi kävellä ennen kuin 33-vuotiaana, jolloin kaksi pyhiinvaeltajaa ihmeellisesti parantaa hänet. Ilja saa yliluonnolliset voimat kuolevalta sankarilta [[Svjatogor]]ilta, ja hänet lähetetään vapauttamaan [[Kiova]] ja palvelemaan ruhtinas [[Vladimir Suuri|Vladimiria]]. Matkalla Ilja puolustaa [[Tšernikov]]in kaupunkia [[tataari]]en hyökkäystä vastaan. [[Brjansk]]in metsässä hän kukistaa matkalaisia viheltämällä tappavan rosvon [[Solovei|Solovei-Razboinik]]in, vie tämän Kiovaan ja surmaa siellä.
Legendan mukaan Ilja on talonpojan poika,<ref name="OpasVen1"/> joka syntyy Karatšarovo-nimisessä kylässä [[Murom]]in lähellä. Nuoruudessaan hän kärsii vakavasta sairaudesta eikä voi kävellä ennen kuin 33-vuotiaana, jolloin kaksi pyhiinvaeltajaa ihmeellisesti parantaa hänet. Ilja saa yliluonnolliset voimat kuolevalta sankarilta [[Svjatogor]]ilta, ja hänet lähetetään vapauttamaan [[Kiova]] ja palvelemaan ruhtinas [[Vladimir Suuri|Vladimiria]]. Matkalla Ilja puolustaa [[Tšernihiv]]in (Tšernigov) kaupunkia [[tataari]]en hyökkäystä vastaan.<ref name="OpasVen1"/> [[Brjansk]]in metsässä hän kukistaa matkalaisia viheltämällä tappavan Satakieli-rosvon eli [[Solovei|Solovei-Razboinik]]in, vie tämän Kiovaan ja surmaa siellä (bylina ''Ilja Murovets ja Satakieli-rosvo'')<ref name="OpasVen1"/>


Kiovassa ruhtinas Vladimir tekee Iljasta bogatyrin, ja hän puolustaa valtakuntaa monilta hyökkäyksiltä muun muassa [[Kalin]]ia, [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] myyttistä hallitsijaa vastaan. Luonteeltaan hänet kuvataan temperamenttiseksi: erään kerran Ilja tuhoaa kaikki Kiovan kirkontornit ampumalla jousellaan niiden kultaiset kupolit alas, kun Vladimir ei kutsu häntä juhlaan. Hän käskee juoppojen kerätä kullan ja juoda kyllikseen. Vladimir tekee sovinnon kutsumalla Iljan seuraavaksi päiväksi järjestämäänsä juhlaan.
Kiovassa ruhtinas Vladimir tekee Iljasta legendaarisen soturin eli [[bogatyr]]in. Ilja on yhdessä [[Dobrynja Nikititš]]in ja [[Aljoša Popovitš]]in kanssa [[bogatyr]]eista tunnetuimpia. Ilja puolustaa valtakuntaa monilta hyökkäyksiltä muun muassa [[Kalin]]ia, [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] myyttistä hallitsijaa vastaan. Luonteeltaan hänet kuvataan temperamenttiseksi: erään kerran Ilja tuhoaa kaikki Kiovan kirkontornit ampumalla jousellaan niiden kultaiset kupolit alas, kun Vladimir ei kutsu häntä juhlaan. Hän käskee juoppojen kerätä kullan ja juoda kyllikseen. Vladimir tekee sovinnon kutsumalla Iljan seuraavaksi päiväksi järjestämäänsä juhlaan.


Ilja Muromets on ainoa eeppinen sankari, jonka Venäjän [[ortodoksisuus|ortodoksinen kirkko]] on kanonisoinut. Tarinoita Iljasta lainautui myös Suomeen karjalaisten kautta. Ei tiedetä, onko Iljan hahmon taustalla todellinen historiallinen henkilö. Erään teorian mukaan Ilja olisi jäänne vanhasta pakanallisesta ukkosenjumala [[Perun]]ista, jonka vastine kansanperinteessä on usein [[Elia (profeetta)|profeetta Elia]]. Iljan oletettua ruumista kuitenkin säilytetään Kiovan Petšerskin luostarissa.
Ilja Muromets on ainoa eeppinen sankari, jonka Venäjän [[ortodoksisuus|ortodoksinen kirkko]] on kanonisoinut. Tarinoita Iljasta lainautui myös Suomeen karjalaisten kautta. Ei tiedetä, onko Iljan hahmon taustalla todellinen historiallinen henkilö. Erään teorian mukaan Ilja olisi jäänne vanhasta pakanallisesta ukkosenjumala [[Perun]]ista, jonka vastine kansanperinteessä on usein [[Elia (profeetta)|profeetta Elia]]. Iljan oletettua ruumista kuitenkin säilytetään Kiovan Petšerskin luostarissa.
Rivi 13: Rivi 13:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet|viitteet=
<ref name="OpasVen1">''Opas Venäläisyyteen''. Toimittanut Timo Vihavainen. FT Marina Vituhnoskajan kirjoittaman kappaleen ''4. Kansanperinne'', bylinoista kertovat sivut 82-85. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2007. 352 sivua. ISBN-13: 978-951-1-22253-8.</ref>
</ref>
}}


===Lähteet, joihin ei ole viittauksia===
*{{kirjaviite|Tekijä = Lauri Harvilahti| Vuosi = 1985 | Nimeke = Bylinat: venäläistä kertomarunoutta | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Tunniste = ISBN 951-717-406-3 }}
*{{kirjaviite|Tekijä = Lauri Harvilahti| Vuosi = 1985 | Nimeke = Bylinat: venäläistä kertomarunoutta | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Tunniste = ISBN 951-717-406-3 }}
* [http://www.lacquerbox.com/muromets-long.htm Lacquerbox.com: Ilya Muromets] {{en}}
*[http://www.lacquerbox.com/muromets-long.htm Lacquerbox.com: Ilya Muromets] {{en}}


{{Slaavimytologia}}
{{Slaavimytologia}}

Versio 18. kesäkuuta 2012 kello 15.08

Tämä artikkeli käsittelee venäläistä kansallissankaria, samannimisestä lentokoneesta kertoo artikkeli Ilja Muromets (lentokone).
Ilja Muromets, Viktor Vasnetsov, 1914.

Ilja Muromets (ven. Илья Муромец) on myyttinen, useiden varhaisvenäläisten, Kiovan Rusjiin sijoittuvien kiovalaisten bylinoiden eli kansaneeposten paras urho ja pääsankari.[1]

Legendan mukaan Ilja on talonpojan poika,[1] joka syntyy Karatšarovo-nimisessä kylässä Muromin lähellä. Nuoruudessaan hän kärsii vakavasta sairaudesta eikä voi kävellä ennen kuin 33-vuotiaana, jolloin kaksi pyhiinvaeltajaa ihmeellisesti parantaa hänet. Ilja saa yliluonnolliset voimat kuolevalta sankarilta Svjatogorilta, ja hänet lähetetään vapauttamaan Kiova ja palvelemaan ruhtinas Vladimiria. Matkalla Ilja puolustaa Tšernihivin (Tšernigov) kaupunkia tataarien hyökkäystä vastaan.[1] Brjanskin metsässä hän kukistaa matkalaisia viheltämällä tappavan Satakieli-rosvon eli Solovei-Razboinikin, vie tämän Kiovaan ja surmaa siellä (bylina Ilja Murovets ja Satakieli-rosvo)[1]

Kiovassa ruhtinas Vladimir tekee Iljasta legendaarisen soturin eli bogatyrin. Ilja on yhdessä Dobrynja Nikititšin ja Aljoša Popovitšin kanssa bogatyreista tunnetuimpia. Ilja puolustaa valtakuntaa monilta hyökkäyksiltä muun muassa Kalinia, Kultaisen ordan myyttistä hallitsijaa vastaan. Luonteeltaan hänet kuvataan temperamenttiseksi: erään kerran Ilja tuhoaa kaikki Kiovan kirkontornit ampumalla jousellaan niiden kultaiset kupolit alas, kun Vladimir ei kutsu häntä juhlaan. Hän käskee juoppojen kerätä kullan ja juoda kyllikseen. Vladimir tekee sovinnon kutsumalla Iljan seuraavaksi päiväksi järjestämäänsä juhlaan.

Ilja Muromets on ainoa eeppinen sankari, jonka Venäjän ortodoksinen kirkko on kanonisoinut. Tarinoita Iljasta lainautui myös Suomeen karjalaisten kautta. Ei tiedetä, onko Iljan hahmon taustalla todellinen historiallinen henkilö. Erään teorian mukaan Ilja olisi jäänne vanhasta pakanallisesta ukkosenjumala Perunista, jonka vastine kansanperinteessä on usein profeetta Elia. Iljan oletettua ruumista kuitenkin säilytetään Kiovan Petšerskin luostarissa.

1988 neuvostoliittolaiset arkeologit pääsivät tutkimaan Iljan ruumista. Raportin mukaan ainakin osa legendasta saattaa olla totta: ruumis kuului hyvin suurikokoiselle ihmiselle, luissa oli jälkiä synnynnäisestä selkärangan sairaudesta, ja hänen ruumiissaan oli lukuisia vammoja, joista ainakin yksi on ollut normaali-ihmiselle kuolettava.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Opas Venäläisyyteen. Toimittanut Timo Vihavainen. FT Marina Vituhnoskajan kirjoittaman kappaleen 4. Kansanperinne, bylinoista kertovat sivut 82-85. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2007. 352 sivua. ISBN-13: 978-951-1-22253-8.

Lähteet, joihin ei ole viittauksia

Slaavilainen mytologia ja kansanperinne
Pääjumalat
Muita jumalia
Legendojen sankarit
Taruolennot
Henget ja paholaiset
Hallitsijat ja muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilja_Muromets&oldid=11770865”