Ero sivun ”Etemenanki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kh järj |
pannaas se Baabelin torni tohon |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Etemenanki drawing.gif|thumb|250px||Etenemankin rekonstuktio.]] |
[[Tiedosto:Etemenanki drawing.gif|thumb|250px||Etenemankin rekonstuktio.]] |
||
'''Etemenanki''' oli [[Marduk]]ille |
'''Etemenanki''' oli [[Marduk]]ille omistettu [[zikkurat]] [[Babylon]]issa. Rakennuksesta ja sen mittasuhteista on olemassa uus- ja myöhäisbabylonialaisia nuolenpäätekstejä.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = Baabelin torni | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | Tiedostomuoto = cd }}</ref> Rakennus on sittemmin tuhoutunut. |
||
Etemenanki on saattanut olla esikuvana Vanhan testamentin [[Baabelin torni]]a kuvaavalle kertomukselle, koska kaupunkiin oli [[Babylonin vankeus|siirretty juutalaisia]] näihin aikoihin. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | [[Louvre]]ssa oleva nuolenpääkirjoitustaulu Urukista 229 eKr kuvailee Etenemankin seitsemän kerrosta ja 91 metriä korkeaksi sekä kultakin sivultaan 91 metriä leveäksi rakennukseksi. Robert Coldeweyn löydöt 1931 vahvistivat savitiilistä tehdyn rakennuksen mitat. Rakennuksen eteläpuolella oli suuret portaat. Suurikokoinen [[Ištarin portti]] ja juhlakatu johtivat kohti zikkurat-rakennusta. |
||
Myös [[Herodotos]] kuvaili 440 eaa Babylonian muureja, palatsia ja temppelirakennusta. |
Myös [[Herodotos]] kuvaili 440 eaa Babylonian muureja, palatsia ja temppelirakennusta. |
||
Etenemanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti Babylonin hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etenemanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia. |
Etenemanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti Babylonin hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etenemanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia. |
||
==Katso myös== |
|||
*[[Baabelin torni]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 15. kesäkuuta 2012 kello 13.05
Etemenanki oli Mardukille omistettu zikkurat Babylonissa. Rakennuksesta ja sen mittasuhteista on olemassa uus- ja myöhäisbabylonialaisia nuolenpäätekstejä.[1] Rakennus on sittemmin tuhoutunut.
Etemenanki on saattanut olla esikuvana Vanhan testamentin Baabelin tornia kuvaavalle kertomukselle, koska kaupunkiin oli siirretty juutalaisia näihin aikoihin.
Louvressa oleva nuolenpääkirjoitustaulu Urukista 229 eKr kuvailee Etenemankin seitsemän kerrosta ja 91 metriä korkeaksi sekä kultakin sivultaan 91 metriä leveäksi rakennukseksi. Robert Coldeweyn löydöt 1931 vahvistivat savitiilistä tehdyn rakennuksen mitat. Rakennuksen eteläpuolella oli suuret portaat. Suurikokoinen Ištarin portti ja juhlakatu johtivat kohti zikkurat-rakennusta.
Myös Herodotos kuvaili 440 eaa Babylonian muureja, palatsia ja temppelirakennusta.
Etenemanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun Aleksanteri Suuri valloitti Babylonin hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etenemanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia.
Lähteet
- ↑ ”Baabelin torni”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
Aiheesta muualla
- Hansjörg Schmid, Der Tempelturm Etemenanki in Babylon. Mainz 1995.
- Steele, Schoyen Collection
- Jona Lendering: Etemenanki