Ero sivun ”Kerataanisulfaatti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ak: Uusi sivu: '''Kerataanisulfaatti''' on yksi glykosaminoglykaaneista. Sen rakenteessa toistuvana yksikkönä ovat galaktoosi ja N-asetyyliglukosamiini. kerataan... |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kerataanisulfaatti''' on yksi [[glykosaminoglykaani|glykosaminoglykaaneista]]. Sen rakenteessa toistuvana yksikkönä ovat [[galaktoosi]] ja [[N-asetyyliglukosamiini]]. kerataanisulfaattia esiintyy muun muassa rustokudoksessa. |
'''Kerataanisulfaatti''' on yksi [[glykosaminoglykaani|glykosaminoglykaaneista]]. Sen rakenteessa toistuvana yksikkönä ovat [[galaktoosi]] ja [[N-asetyyliglukosamiini]]. kerataanisulfaattia esiintyy muun muassa rustokudoksessa. |
||
==Ominaisuudet ja merkitys== |
==Ominaisuudet ja merkitys== |
||
Kerataanisulfaatti koostuu glykosidisellä sidoksella toisiinsa liittyneistä galaktoosi ja N-asetyyliglukosamiiniyksiköistä. Sekä galaktoosi että N-asetyyliglukosamiiniyksiköihin voi olla esteröityneenä sulfaattiryhmiä. Molekyylipainoltaan kerataanisulfaattimolekyyli vaihtelee huomattavasti ja on tyypillisesti 5–15 k[[Dalton|Da]]. Kerataanisulfaattia esiintyy liittyneinä proteiineihin muun muassa rustokudoksen [[aggregaani]]ssa, luustossa, silmän sarveiskalvolla ja aivoissa. Kerataanisulfaatti poikkeaa muista glykosaminoglykaanista siten, että se ei kiinnity proteiinin [[ |
Kerataanisulfaatti koostuu glykosidisellä sidoksella toisiinsa liittyneistä galaktoosi ja N-asetyyliglukosamiiniyksiköistä. Sekä galaktoosi että N-asetyyliglukosamiiniyksiköihin voi olla esteröityneenä sulfaattiryhmiä. Molekyylipainoltaan kerataanisulfaattimolekyyli vaihtelee huomattavasti ja on tyypillisesti 5–15 k[[Dalton|Da]]. Kerataanisulfaattia esiintyy liittyneinä proteiineihin muun muassa rustokudoksen [[aggregaani]]ssa, luustossa, silmän sarveiskalvolla ja aivoissa. Kerataanisulfaatti poikkeaa muista glykosaminoglykaanista siten, että se ei kiinnity proteiinin [[seriini]]aminohappoon [[ksyloosi]]sokerin välityksellä vaan joko suoraan [[asparagiini]]aminohappoon tai [[N-asetyyligalaktosamiini]]n välityksellä seriinin tai [[treoniini]]in.<ref name ="handbook">{{Kirjaviite | Tekijä =Yuehuei H. An,Kylie L. Martin | Nimeke =Handbook of Histology Methods for Bone and Cartilage | Vuosi =2003 |Sivu =75 |Julkaisija =Humana Press | Tunniste =ISBN 978-0-89603-960-5 | www =http://books.google.fi/books?id=T0HROSx5DYEC&pg=PA75&dq=Keratan+sulfate&hl=fi&sa=X&ei=3OrWT5ffO8qA4gTXnIX4Ag&ved=0CD4Q6AEwAjgK#v=onepage&q=Keratan%20sulfate&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =12.06.2012 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="drugs">{{Kirjaviite | Tekijä =Chi-Huey Wong | Nimeke =Carbohydrate-Based Drug Discovery | Vuosi =2006 |Sivu =423 |Julkaisija =John Wiley & Sons | Tunniste =ISBN 978-3-527-60578-1 | www =http://books.google.fi/books?id=Vmgw5qVryIMC&pg=PA423&dq=Keratan+sulfate&hl=fi&sa=X&ei=RerWT9rGD8zP4QSyseH-Ag&ved=0CGEQ6AEwBw#v=onepage&q=Keratan%20sulfate&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =12.06.2012 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="solunetti">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/muut_glykosaminoglykaanit/2/ | Nimeke =Muut glykosaminoglykaanit | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Solunetti | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.6.2012 | Kieli = }}</ref> |
||
Rustokudoksessa kerataanisulfaatti vuorovaikuttaa [[hyaluronihappo|hyaluronihapon]] kanssa ja linkittää proteoglykaanit aggregaateiksi. Kerataanisulfaatti on voimakkaasti negatiivisesti varautunut ja vaikuttaa siten proteoglykaanin fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin. Kerataanisulfaatin suhteellinen määrä lrustokudoksessa lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Silmän sarveiskalvo sisältää runsaasti kerataanisulfaattia solujen välisessä aineessa ja kerataanisulfaatilla on rooli eräässä periytyvässä sarveiskalvodystrafiasairaudessa.<ref name="handbook" /><ref name="drugs" /> |
Rustokudoksessa kerataanisulfaatti vuorovaikuttaa [[hyaluronihappo|hyaluronihapon]] kanssa ja linkittää proteoglykaanit aggregaateiksi. Kerataanisulfaatti on voimakkaasti negatiivisesti varautunut ja vaikuttaa siten proteoglykaanin fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin. Kerataanisulfaatin suhteellinen määrä lrustokudoksessa lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Silmän sarveiskalvo sisältää runsaasti kerataanisulfaattia solujen välisessä aineessa ja kerataanisulfaatilla on rooli eräässä periytyvässä sarveiskalvodystrafiasairaudessa.<ref name="handbook" /><ref name="drugs" /> |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
{{Tynkä/Biologia}} |
{{Tynkä/Biologia}} |
||
{{Hiilihydraatit |
{{Hiilihydraatit}} |
||
[[Luokka:Polysakkaridit]] |
[[Luokka:Polysakkaridit]] |
||
Versio 12. kesäkuuta 2012 kello 10.48
Kerataanisulfaatti on yksi glykosaminoglykaaneista. Sen rakenteessa toistuvana yksikkönä ovat galaktoosi ja N-asetyyliglukosamiini. kerataanisulfaattia esiintyy muun muassa rustokudoksessa.
Ominaisuudet ja merkitys
Kerataanisulfaatti koostuu glykosidisellä sidoksella toisiinsa liittyneistä galaktoosi ja N-asetyyliglukosamiiniyksiköistä. Sekä galaktoosi että N-asetyyliglukosamiiniyksiköihin voi olla esteröityneenä sulfaattiryhmiä. Molekyylipainoltaan kerataanisulfaattimolekyyli vaihtelee huomattavasti ja on tyypillisesti 5–15 kDa. Kerataanisulfaattia esiintyy liittyneinä proteiineihin muun muassa rustokudoksen aggregaanissa, luustossa, silmän sarveiskalvolla ja aivoissa. Kerataanisulfaatti poikkeaa muista glykosaminoglykaanista siten, että se ei kiinnity proteiinin seriiniaminohappoon ksyloosisokerin välityksellä vaan joko suoraan asparagiiniaminohappoon tai N-asetyyligalaktosamiinin välityksellä seriinin tai treoniiniin.[1][2][3]
Rustokudoksessa kerataanisulfaatti vuorovaikuttaa hyaluronihapon kanssa ja linkittää proteoglykaanit aggregaateiksi. Kerataanisulfaatti on voimakkaasti negatiivisesti varautunut ja vaikuttaa siten proteoglykaanin fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin. Kerataanisulfaatin suhteellinen määrä lrustokudoksessa lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Silmän sarveiskalvo sisältää runsaasti kerataanisulfaattia solujen välisessä aineessa ja kerataanisulfaatilla on rooli eräässä periytyvässä sarveiskalvodystrafiasairaudessa.[1][2]
Lähteet
- ↑ a b Yuehuei H. An,Kylie L. Martin: Handbook of Histology Methods for Bone and Cartilage, s. 75. Humana Press, 2003. ISBN 978-0-89603-960-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.06.2012). (englanniksi)
- ↑ a b Chi-Huey Wong: Carbohydrate-Based Drug Discovery, s. 423. John Wiley & Sons, 2006. ISBN 978-3-527-60578-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.06.2012). (englanniksi)
- ↑ Muut glykosaminoglykaanit Solunetti. Viitattu 12.6.2012.
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria |
pentoosit • heksoosit • heptoosi • sykloheksaanikonformaatio • anomeeri • mutarotaatio |
| Suuri / pieni |
glyseraldehydi • dihydroksiasetoni • erytroosi • treoosi • erytruloosi • sedoheptuloosi |
| Pentoosit |
riboosi • arabinoosi • ksyloosi • lyksoosi • ribuloosi • ksyluloosi |
| Heksoosit |
glukoosi • galaktoosi • mannoosi • guloosi • idoosi • taloosi • alloosi • altroosi • fruktoosi • sorboosi • tagatoosi • psikoosi • fukoosi • ramnoosi |
| Disakkaridit |
sakkaroosi • laktoosi • trehaloosi • maltoosi • sellobioosi |
| Polysakkaridit |
glykogeeni • tärkkelys • selluloosa • kitiini • amyloosi • amylopektiini • stakyoosi • inuliini • dekstriini • pullulaani |
| Glykosaminoglykaanit |
hepariini • kondroitiinisulfaatti • hyaluronaani • heparaanisulfaatti • dermataanisulfaatti • kerataanisulfaatti |
| Aminoglykosidit |
kanamysiini • streptomysiini • tobramysiini • neomysiini • paromomysiini • apramysiini • gentamisiini • netilmysiini • amikasiini |