Ero sivun ”Calais” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: gv:Calais |
f |
||
| Rivi 84: | Rivi 84: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
[[Satavuotinen sota|Satavuotisen sodan]] aikana [[Englanti|Englannin]] kuningas [[Edvard III]] valtasi |
[[Satavuotinen sota|Satavuotisen sodan]] aikana [[Englanti|Englannin]] kuningas [[Edvard III]] valtasi Calais’n vuonna 1347 11 kuukauden piirityksen jälkeen. Kaupunkilaisille vihoissaan oleva kuningas määräsi kaupunkilaiset tapettaviksi. Hän suostui säästämään näiden hengen, jos kuusi korkea-arvoista kaupunkilaista saapuu hänen luokseen paljain päin ja jaloin ja köysi kaulan ympärillä [[teloitus]]ta varten. Kuningas armahti hänen luokseen tulleet henkilöt kuningattaren pyynnöstä. Hän kuitenkin ajoi ranskalaiset pois kaupungista ja asutti sen englantilaisilla, jotta kaupunki voisi toimia porttina Ranskaan. |
||
Kaupunkia alettiin kutsua |
Kaupunkia alettiin kutsua ”Englannin kruunun kirkkaimmaksi jalokiveksi”, koska se oli tärkeä kulkureitti tinan, lyijyn, kankaiden ja villan kaupassa. Ajoittain sen tullituotot olivat kolmannes koko Englannin tuloista. Villa oli tuotteista tärkein ja kaupungin 12 000 asukkaasta 5 400 oli sidoksissa villan kauppaan. |
||
Calais’ta pidettiin vuosikausia oleellisena osana Englantia. Kaupungin yhden portin yläpuolella olleen tekstin mukaan ranskalaiset saavat Calais'n haltuunsa sinä päivänä, kun rauta ja lyijy kelluvat kuin korkki: |
|||
:''Then shall the Frenchmen Calais win'' |
:''Then shall the Frenchmen Calais win'' |
||
:''When iron and lead like cork shall swim'' |
:''When iron and lead like cork shall swim'' |
||
Englantilaisten ote |
Englantilaisten ote Calais’sta perustui suurimittaisiin linnoituksiin, mikä oli kallista. Ranskan ja [[Burgundi]]n joukot testasivat usein kaupungin puolustuksen kestävyyttä. Ranskan ja Burgundin keskenäinen vihanpito teki mahdolliseksi Englannille pitää Calais hallussaan. |
||
Lopulta Ranska voitti Burgundin, ja englantilaisten valta |
Lopulta Ranska voitti Burgundin, ja englantilaisten valta Calais’ssa päättyi 7. tammikuuta 1558, kun ranskalaiset joukot valloittivat kaupungin. [[Espanja]]laiset valtasivat kaupungin 1596, mutta se palautettiin Ranskalle 1598 [[Vervinsin rauha]]ssa. |
||
Kaupungista tuli taas brittiläinen tukikohta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, koska se oli lähellä [[Flanderi]]n rintamalinjoja. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana kaupunki tuhoutui lähes kokonaan [[Dunkirkin taistelu]]ssa. |
Kaupungista tuli taas brittiläinen tukikohta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, koska se oli lähellä [[Flanderi]]n rintamalinjoja. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana kaupunki tuhoutui lähes kokonaan [[Dunkirkin taistelu]]ssa. |
||
== Talous == |
== Talous == |
||
Kaupungin läheisyys Englantiin on tehnyt siitä merkittävän satamakaupungin vuosisatojen ajan. Suurin osa Englannin kanaalin ylittävistä lautoista kulkee |
Kaupungin läheisyys Englantiin on tehnyt siitä merkittävän satamakaupungin vuosisatojen ajan. Suurin osa Englannin kanaalin ylittävistä lautoista kulkee Calais’n ja Doverin välillä. [[Kanaalitunneli]]n Ranskan puoleinen pää sijaitsee [[Coquille]]ssa noin kuusi kilometriä Calais'sta etelään. |
||
Kaupungin talouden kivijalka on satama, mutta kaupungissa on myös muuta teollisuutta, joista merkittävimpiä ovat [[pitsi]]n valmistus, [[kemianteollisuus]] ja [[paperiteollisuus]]. |
Kaupungin talouden kivijalka on satama, mutta kaupungissa on myös muuta teollisuutta, joista merkittävimpiä ovat [[pitsi]]n valmistus, [[kemianteollisuus]] ja [[paperiteollisuus]]. Calais’sta on suora 238 kilometriä pitkä rautatieyhteys [[Pariisi]]in. |
||
Ison-Britannian ja Ranskan erilainen alkoholi- ja tupakkaverotus on synnyttänyt kaupunkiin laajoja ostoshalleja englantilaisia päiväturisteja varten.{{lähde}} |
Ison-Britannian ja Ranskan erilainen alkoholi- ja tupakkaverotus on synnyttänyt kaupunkiin laajoja ostoshalleja englantilaisia päiväturisteja varten.{{lähde}} |
||
| Rivi 109: | Rivi 109: | ||
Kaupungin keskustaa hallitsee kaupungintalo, joka on rakennettu flaamilaisen [[renessanssi]]n tyyliin ja joka näkyy merelle. Kaupungintalon edessä on kopio [[Auguste Rodin]]in patsaasta ''Les Bourgeois de Calais''. [[Saksa]]n laivaston radiobunkkeri on yleisölle avoin sotamuseo kaupungin keskuspuistossa. |
Kaupungin keskustaa hallitsee kaupungintalo, joka on rakennettu flaamilaisen [[renessanssi]]n tyyliin ja joka näkyy merelle. Kaupungintalon edessä on kopio [[Auguste Rodin]]in patsaasta ''Les Bourgeois de Calais''. [[Saksa]]n laivaston radiobunkkeri on yleisölle avoin sotamuseo kaupungin keskuspuistossa. |
||
Kaupungin länsipuolella on ''Côte |
Kaupungin länsipuolella on ''Côte d’Opale'', erittäin näyttävä ja kaunis valkoinen kalliomuodostelma. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 1. kesäkuuta 2012 kello 12.09
| Calais | |
|---|---|
.svg) vaakuna |
|
 Calais’n sijainti Ranskassa |
|
| Valtio | Ranska |
| Hallintoalue | Nord-Pas-de-Calais |
| Departementti | Pas-de-Calais |
| Arroundisementti | Calais |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Natacha Bouchart (UMP) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 33,5 km² |
| Korkeus | 0–18 m |
| Väkiluku (2006) | 74 888 |
| – Väestötiheys | 2 235 as./km² |
Calais [kalɛː] on 74 888[1] asukkaan kaupunki (2006) Pohjois-Ranskassa Englannin kanaalin rannalla, Pas-de-Calais’n departementissa. Calais’nsalmen kohdalla Englannin kanaali on kapeimmillaan, ja on vain 34 kilometriä leveä. Kirkkaana päivänä Calais’sta voi nähdä Doverin valkoiset kalliot.
Kaupungin vanha osa, Calais-Nord, sijaitsee keinotekoisella saarella kanavien ja satamien ympäröimänä. Kaupungin moderni osa, Saint-Pierre, sijaitsee etelässä.
Historia
Satavuotisen sodan aikana Englannin kuningas Edvard III valtasi Calais’n vuonna 1347 11 kuukauden piirityksen jälkeen. Kaupunkilaisille vihoissaan oleva kuningas määräsi kaupunkilaiset tapettaviksi. Hän suostui säästämään näiden hengen, jos kuusi korkea-arvoista kaupunkilaista saapuu hänen luokseen paljain päin ja jaloin ja köysi kaulan ympärillä teloitusta varten. Kuningas armahti hänen luokseen tulleet henkilöt kuningattaren pyynnöstä. Hän kuitenkin ajoi ranskalaiset pois kaupungista ja asutti sen englantilaisilla, jotta kaupunki voisi toimia porttina Ranskaan.
Kaupunkia alettiin kutsua ”Englannin kruunun kirkkaimmaksi jalokiveksi”, koska se oli tärkeä kulkureitti tinan, lyijyn, kankaiden ja villan kaupassa. Ajoittain sen tullituotot olivat kolmannes koko Englannin tuloista. Villa oli tuotteista tärkein ja kaupungin 12 000 asukkaasta 5 400 oli sidoksissa villan kauppaan.
Calais’ta pidettiin vuosikausia oleellisena osana Englantia. Kaupungin yhden portin yläpuolella olleen tekstin mukaan ranskalaiset saavat Calais'n haltuunsa sinä päivänä, kun rauta ja lyijy kelluvat kuin korkki:
- Then shall the Frenchmen Calais win
- When iron and lead like cork shall swim
Englantilaisten ote Calais’sta perustui suurimittaisiin linnoituksiin, mikä oli kallista. Ranskan ja Burgundin joukot testasivat usein kaupungin puolustuksen kestävyyttä. Ranskan ja Burgundin keskenäinen vihanpito teki mahdolliseksi Englannille pitää Calais hallussaan.
Lopulta Ranska voitti Burgundin, ja englantilaisten valta Calais’ssa päättyi 7. tammikuuta 1558, kun ranskalaiset joukot valloittivat kaupungin. Espanjalaiset valtasivat kaupungin 1596, mutta se palautettiin Ranskalle 1598 Vervinsin rauhassa.
Kaupungista tuli taas brittiläinen tukikohta ensimmäisen maailmansodan aikana, koska se oli lähellä Flanderin rintamalinjoja. Toisen maailmansodan aikana kaupunki tuhoutui lähes kokonaan Dunkirkin taistelussa.
Talous
Kaupungin läheisyys Englantiin on tehnyt siitä merkittävän satamakaupungin vuosisatojen ajan. Suurin osa Englannin kanaalin ylittävistä lautoista kulkee Calais’n ja Doverin välillä. Kanaalitunnelin Ranskan puoleinen pää sijaitsee Coquillessa noin kuusi kilometriä Calais'sta etelään.
Kaupungin talouden kivijalka on satama, mutta kaupungissa on myös muuta teollisuutta, joista merkittävimpiä ovat pitsin valmistus, kemianteollisuus ja paperiteollisuus. Calais’sta on suora 238 kilometriä pitkä rautatieyhteys Pariisiin.
Ison-Britannian ja Ranskan erilainen alkoholi- ja tupakkaverotus on synnyttänyt kaupunkiin laajoja ostoshalleja englantilaisia päiväturisteja varten.lähde?
Nähtävyydet
Kaupunki pommitettiin lähes kokonaan maan tasalle toisessa maailmansodassa, joten Calais'ssa ei ole juuri mitään sotaa edeltävää jäljellä. Suurimmalle osalle turisteista kaupunki on läpikulkupaikka.lähde?
Kaupungin keskustaa hallitsee kaupungintalo, joka on rakennettu flaamilaisen renessanssin tyyliin ja joka näkyy merelle. Kaupungintalon edessä on kopio Auguste Rodinin patsaasta Les Bourgeois de Calais. Saksan laivaston radiobunkkeri on yleisölle avoin sotamuseo kaupungin keskuspuistossa.
Kaupungin länsipuolella on Côte d’Opale, erittäin näyttävä ja kaunis valkoinen kalliomuodostelma.
Lähteet
- ↑ Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 26. heinäkuuta 2009. (ranskaksi)