Ero sivun ”Maniokki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 035 muokkausta
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: fa:مانیوک
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p disambig link using AWB
Rivi 22: Rivi 22:
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. [[Portugali]]laiset toivat maniokin [[Länsi-Afrikka]]an [[1500-luku|1500-luvulla]], minkä jälkeen se levisi nopeasti [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Sri Lanka]]an kasvi tuotiin [[1786]] ja [[Jaava]]lle [[1835]].
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. [[Portugali]]laiset toivat maniokin [[Länsi-Afrikka]]an [[1500-luku|1500-luvulla]], minkä jälkeen se levisi nopeasti [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Sri Lanka]]an kasvi tuotiin [[1786]] ja [[Jaava]]lle [[1835]].


Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti [[tärkkelys]]tä mutta vain vähän [[proteiini]]a. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn.
Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti [[tärkkelys]]tä mutta vain vähän [[proteiini]]a. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn.


Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen [[Afrikka]]an on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.<ref>Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: ''Menestystarinoita Afrikan maataloudesta'', s. 17 </ref>
Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen [[Afrikka]]an on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.<ref>Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: ''Menestystarinoita Afrikan maataloudesta'', s. 17</ref>


[[Kuva:Cassava field in Mozambique.jpg|thumb|290px|left|Maniokkipelto [[Mosambik]]in maaseudulla kuivan kauden jälkeen.]]
[[Kuva:Cassava field in Mozambique.jpg|thumb|290px|left|Maniokkipelto [[Mosambik]]in maaseudulla kuivan kauden jälkeen.]]
Rivi 31: Rivi 31:
Suuri osa maailman väestöä erityisesti tropiikissa käyttää maniokkia pääasiallisena ravintonaan. Mukuloista voidaan valmistaa jauhoja ja ryynejä, joita kutsutaan ''tapiokaksi''. Keitettyä maniokkia käytetään [[peruna]]n tapaan, ja tapiokalla voi korvata esimerkiksi [[vehnä]]jauhoja.
Suuri osa maailman väestöä erityisesti tropiikissa käyttää maniokkia pääasiallisena ravintonaan. Mukuloista voidaan valmistaa jauhoja ja ryynejä, joita kutsutaan ''tapiokaksi''. Keitettyä maniokkia käytetään [[peruna]]n tapaan, ja tapiokalla voi korvata esimerkiksi [[vehnä]]jauhoja.


Maniokista voidaan valmistaa myös [[asetoni]]a ja [[alkoholi]]a.
Maniokista voidaan valmistaa myös [[asetoni]]a ja [[etanoli|alkoholia]].


<br clear="left" />
<br clear="left" />
Rivi 48: Rivi 48:


{{Link FA|he}}
{{Link FA|he}}

[[ar:كاسافا]]
[[ar:كاسافا]]
[[gn:Mandi'o]]
[[gn:Mandi'o]]

Versio 28. toukokuuta 2012 kello 21.36

Maniokki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Manihot
Laji: esculenta
Kaksiosainen nimi

Manihot esculenta
Crantz

Katso myös

  Maniokki Wikispeciesissä
  Maniokki Commonsissa

Maniokki eli kassava (Manihot esculenta) on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 5 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin Etelä-Amerikasta.

Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. Portugalilaiset toivat maniokin Länsi-Afrikkaan 1500-luvulla, minkä jälkeen se levisi nopeasti päiväntasaajan eteläpuolella. Sri Lankaan kasvi tuotiin 1786 ja Jaavalle 1835.

Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti tärkkelystä mutta vain vähän proteiinia. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn.

Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen Afrikkaan on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.[1]

Maniokkipelto Mosambikin maaseudulla kuivan kauden jälkeen.

Maniokki ravintona

Suuri osa maailman väestöä erityisesti tropiikissa käyttää maniokkia pääasiallisena ravintonaan. Mukuloista voidaan valmistaa jauhoja ja ryynejä, joita kutsutaan tapiokaksi. Keitettyä maniokkia käytetään perunan tapaan, ja tapiokalla voi korvata esimerkiksi vehnäjauhoja.

Maniokista voidaan valmistaa myös asetonia ja alkoholia.


Maniokkia
Maniokin mukuloita.

Lähteet

  1. ↑ Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: Menestystarinoita Afrikan maataloudesta, s. 17

Aiheesta muualla

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maniokki&oldid=11692193”