Ero sivun ”Kaltevan pinnan argumentti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
p kh
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kaltevan pinnan argumentti''' ({{k-en|slippery slope}}, myös ”liukas rinne” tai ”viettävä pinta”) on [[argumentaatiovirhe]], joka tarkoittaa argumentointia jonkun asian potentiaalisella seurausjatkumolla, ”olemme kaltevalla pinnalla, jos hyväksymme asian X”. Assosiaatio on ikään kuin tapahtumien mieltäminen kaltevalla pinnoilla oleviksi palloiksi: ne lähtevät vierimään itsestään ja jatkumo ennen pitkää yltyy hallitsemattomaksi. Tämän argumentoinnin yleinen kaava on seuraava:
'''Kaltevan pinnan argumentti''' ({{k-en|slippery slope}}, myös ”liukas rinne” tai ”viettävä pinta”) on [[argumentaatiovirhe]], joka tarkoittaa argumentointia jonkun asian potentiaalisella seurausjatkumolla, ”olemme kaltevalla pinnalla, jos hyväksymme asian X”. Assosiaatio on ikään kuin tapahtumien mieltäminen kaltevalla pinnoilla oleviksi palloiksi: ne lähtevät vierimään itsestään ja jatkumo ennen pitkää yltyy hallitsemattomaksi. Tämän argumentoinnin yleinen kaava on seuraava:


# Argumenttiin A assosioidaan yhteismitaton argumentti B.
# Argumenttiin A assosioidaan yhteismitäton argumentti B.
# Argumentti B koetaan negatiiviseksi vaikutuksiltaan.
# Argumentti B koetaan negatiiviseksi vaikutuksiltaan.
# Pelätään, että jos argumentti A hyväksytään, joudutaan hyväksymään myös argumentti B.
# Pelätään, että jos argumentti A hyväksytään, joudutaan hyväksymään myös argumentti B.

Versio 22. toukokuuta 2012 kello 16.46

Kaltevan pinnan argumentti (engl. slippery slope, myös ”liukas rinne” tai ”viettävä pinta”) on argumentaatiovirhe, joka tarkoittaa argumentointia jonkun asian potentiaalisella seurausjatkumolla, ”olemme kaltevalla pinnalla, jos hyväksymme asian X”. Assosiaatio on ikään kuin tapahtumien mieltäminen kaltevalla pinnoilla oleviksi palloiksi: ne lähtevät vierimään itsestään ja jatkumo ennen pitkää yltyy hallitsemattomaksi. Tämän argumentoinnin yleinen kaava on seuraava:

  1. Argumenttiin A assosioidaan yhteismitäton argumentti B.
  2. Argumentti B koetaan negatiiviseksi vaikutuksiltaan.
  3. Pelätään, että jos argumentti A hyväksytään, joudutaan hyväksymään myös argumentti B.
  4. Argumentin B hyväksyminen voi johtaa argumenttiin C.
  5. Argumentin C hyväksyminen johtaa tapahtumien hillittömään eskaloitumiseen.
  6. Siispä argumentti A on epätosi.

Kaltevan pinnan argumentti voi myös tarkoittaa argumentaatiota, joka ei välttämättä olekaan virheellistä.lähde? Esimerkiksi:

Sensurointi aloitetaan yleensä paheksutuimmasta materiaalista, mutta jos edes sellaisen sensurointi sallitaan, vallanpitäjien on helppo laajentaa sensuurin alaa vähä vähältä muuhunkin. Näin on käynyt ennenkin.