Ero sivun ”Vanha tulli- ja pakkahuone” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
→‎Historia: - Tarpeeton linkitys pois, hyödyllinen tilalle.
p (Parempi linkittää näin.)
p (→‎Historia: - Tarpeeton linkitys pois, hyödyllinen tilalle.)
Ruotsin valtakunnan kaupungeissa kannettiin keskiajalta lähtien meritullia. Aluksi tullin keräämistä varten rakennettiin pakkahuoneita, suuria varastotiloja, joihin laivojen lasti siirrettiin tarkastamista ja tullimaksun määräämistä varten. Vuonna 1636 otettiin käyttöön uusi eurooppalaisten esikuvien mukainen tullilainsäädäntö. Laivan saavuttua satamaan tullivirkamies arvioi sen lastin arvon, ja arvion perusteella tullikonttorissa laskettiin tullimaksu. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Rakennuksista, joissa molemmat toiminnot sijaitsivat saman katon alla, alettiin käyttää kaksoisnimeä tulli- ja pakkahuone.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maarit Mannila | Nimeke = Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa | Sivu = 7 | Julkaisija = SKS ja Helsingin kaupunginmuseo | Vuosi = 2006 }}</ref>
 
Helsingin kaupungin pääsatama sijaitsi Ruotsin vallan aikana Aleksanterinkadun itäpäässä, nykyisen Meritullintorin kohdalla. Kaupungin meritullia kannettiin pitkään tilapäisrakennuksissa ja yksittäisissä huoneissa. Kun kaupunkia jälleenrakennettiin vuonna 1721 päättyneen [[Isoviha|Isonvihan]] tuhojen jälkeen, meritullinhoitaja [[Petter Wetter]] esitti yhdistetyn tulli- ja pakkahuoneen rakentamista. Ensimmäinen, puurakenteinen tulli- ja pakkahuone valmistui nykyisen rakennuksen länsipuolelle vuonna 1736. Tämä rakennus todettiin jo parissa vuosikymmenessä epätarkoituksenmukaiseksi huonosti rakennetuksi, ja sen tilalle valmistui vuosina 1757–1765 nykyinen kivinen tulli- ja pakkahuone.
 
Se, että Helsinki sai kivirakenteisen ja poikkeuksellisen edustavan tulli- ja pakkahuoneen, oli pitkälti [[Suomenlinna|Viaporin linnoituksen]] rakennustöiden ja niiden johtajan [[Augustin Ehrensvärd]]inEhrensvärdin ansiota. Ehrensvärdin alkuperäisiin suunnitelmiin kuului Helsingin kaupungin linnoittaminen rakentamalla sen ympärille [[bastioni]]ketju, jonka osina toimisivat julkiset rakennukset. Tulli- ja pakkahuone oli ainoa tästä suunnitelmasta valmistunut osa. Se rakennettiin pääosin kruunun linnoitustöihin myöntämillä rahoilla, tehtiin tavanomaista jykevämmäksi ja sijoitettiin suunnitellun puolustusmuurin linjaan; tämän vuoksi rakennus on yhä vinossa sitä ympäröivään kortteliverkkoon nähden. Rakennuspiirustusten tekijästä ei ole tietoa, mutta ne on todennäköisesti laatinut joku Viaporin linnoitusupseereista. Rakennustöiden urakoitsijaksi valittiin kaupungin ainoa rakennusmestari [[Samuel Berner]], jonka kuoltua 1761 ne saattoi päätökseen hänen seuraajansa, rakennusmestari Johan Christpher Hillert.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maarit Mannila | Nimeke = Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa | Sivu = 14-17 | Julkaisija = SKS ja Helsingin kaupunginmuseo | Vuosi = 2006 }}</ref> Helsingin kaupungin [[raati]] kokoontui rakennuksessa vuosina 1765–1804, sillä vanha raatihuone oli päässyt liian huonoon kuntoon ja lopulta se purettiin. Tulli- ja pakkahuone vaurioitui pahoin vuoden 1808 suuressa tulipalossa.<ref>[http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vn/pakkahuone.htm Kurkistuksia Helsingin kujille | Vanha tulli- ja pakkahuone]</ref> Rakennus sai nykyisen ulkoasunsa vasta tämän jälkeen.
 
Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun asti.

Navigointivalikko