Ero sivun ”Painevesireaktori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Wwer-1000-scheme.png|350px|thumb|'''Venäläinen VVER-painevesireaktori'''. 1 säätösauvakoneisto, 2. reaktoripaineastian kansi, 3. reaktoripaineastia, 4.vesikierron sisään- ja ulostulot, 5. sisääntuleva vesi virtaa paineastian alle, 6. reaktorisydän, jossa [[ydinpolttoaine]], 7. kanavat joissa vesi lämpenee.]]
[[Kuva:Wwer-1000-scheme.png|350px|thumb|'''Venäläinen VVER-painevesireaktori'''. 1 säätösauvakoneisto, 2. reaktoripaineastian kansi, 3. reaktoripaineastia, 4.vesikierron sisään- ja ulostulot, 5. sisääntuleva vesi virtaa paineastian alle, 6. reaktorisydän, jossa [[ydinpolttoaine]], 7. kanavat joissa vesi lämpenee.]]


'''Painevesireaktori (PWR)''' (engl. ''Pressurized Water Reactor'') on [[ydinreaktori]]tyyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin ydintä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata [[baari|baaria]]), ettei se höyrysty, vaikka sen lämpötila kohoaa useisiin satoihin asteisiin.
'''Painevesireaktori (PWR)''' ({{k-en|''Pressurized Water Reactor''}}) on [[ydinreaktori]]tyyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin ydintä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata [[baari|baaria]]), ettei se höyrysty, vaikka sen lämpötila kohoaa useisiin satoihin asteisiin.


Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö eli [[primääripiiri|primääripiirissä]] kiertävä vesi jäähdyttää reaktoria, josta kuumentunut jäähdytysvesi johdetaan [[höyrystin|höyrystimiin]]. Höyrystimissä ensiöpiirin kuuma vesi höyrystää toisio eli [[sekundääripiiri|sekundääripiirin]] vettä. Höyrystimen jälkeen jäähtynyt ensiöpiirin vesi palaa takaisin reaktoriin uudelleen kuumennettavaksi ja toisiopiirin puolella syntynyt höyry johdetaan sähköä tuottaviin [[turbiini|turbiineihin]]. Painevesireaktoria säädetään säätösauvakoneiston avulla. Säätösauvojen lisääminen reaktoriin hillitsee reaktiota ja niiden poistaminen kiihdyttää sitä.
Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö eli [[primääripiiri|primääripiirissä]] kiertävä vesi jäähdyttää reaktoria, josta kuumentunut jäähdytysvesi johdetaan [[höyrystin|höyrystimiin]]. Höyrystimissä ensiöpiirin kuuma vesi höyrystää toisio eli [[sekundääripiiri|sekundääripiirin]] vettä. Höyrystimen jälkeen jäähtynyt ensiöpiirin vesi palaa takaisin reaktoriin uudelleen kuumennettavaksi ja toisiopiirin puolella syntynyt höyry johdetaan sähköä tuottaviin [[turbiini|turbiineihin]]. Painevesireaktoria säädetään säätösauvakoneiston avulla. Säätösauvojen lisääminen reaktoriin hillitsee reaktiota ja niiden poistaminen kiihdyttää sitä.

Versio 24. toukokuuta 2006 kello 01.45

Venäläinen VVER-painevesireaktori. 1 säätösauvakoneisto, 2. reaktoripaineastian kansi, 3. reaktoripaineastia, 4.vesikierron sisään- ja ulostulot, 5. sisääntuleva vesi virtaa paineastian alle, 6. reaktorisydän, jossa ydinpolttoaine, 7. kanavat joissa vesi lämpenee.

Painevesireaktori (PWR) (engl. 'Pressurized Water Reactor') on ydinreaktorityyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin ydintä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata baaria), ettei se höyrysty, vaikka sen lämpötila kohoaa useisiin satoihin asteisiin.

Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö eli primääripiirissä kiertävä vesi jäähdyttää reaktoria, josta kuumentunut jäähdytysvesi johdetaan höyrystimiin. Höyrystimissä ensiöpiirin kuuma vesi höyrystää toisio eli sekundääripiirin vettä. Höyrystimen jälkeen jäähtynyt ensiöpiirin vesi palaa takaisin reaktoriin uudelleen kuumennettavaksi ja toisiopiirin puolella syntynyt höyry johdetaan sähköä tuottaviin turbiineihin. Painevesireaktoria säädetään säätösauvakoneiston avulla. Säätösauvojen lisääminen reaktoriin hillitsee reaktiota ja niiden poistaminen kiihdyttää sitä.

Ydinvoimalan toimintaperiaate


Painevesireaktori on yleensä hieman kiehutusvesireaktoria parempi hyötysuhteeltaan ja turbiinien huolto on helpompaa kun käytön aikana aktivoituva reaktorin jäähdytysvesi ei kulje niiden kautta.

Painevesireaktori kehitettiin alun perin laivastokäyttöön Yhdysvalloissa Westinghousen Bettis Atomic Power Laboratoryssa. Painevesireaktoreita käytetään edelleen laivoissa ja voimalaitoskäytössä siitä on tullut maailman yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktoreita valmistavat mm. Westinghouse, General Electric ja yhteiseurooppalainen Areva NP (ent. Framatome ANP), joka toimittaa myös painevesireaktoriin pohjautuvan EPR-reaktorin Olkiluoto 3:een. Neuvostoliitossa suunniteltu VVER (Veda-Vodanoi Energetitsheski Reaktor) on myös tyypiltään painevesireaktori. Suomessa on kaksi VVER-reaktoria Loviisan voimalaitoksella.