Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis. vuoden vihannes
Rivi 19: Rivi 19:
Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004</ref><ref>
Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004</ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004</ref>

==Vuoden vihannes==

Puutarha-alan keskusjärjestö [[Puutarhaliitto]] ry ja [[Kotimaiset Kasvikset]] ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen ''Vuoden vihanneksen''. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin [[yrtit]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1222751 | Nimeke = Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012| Tekijä = Kotimaiset Kasvikset ry.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.5.2012 | Kieli = }}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 19. toukokuuta 2012 kello 10.19

Parsakaalia
Porkkanoita
Valkoista parsaa
Avattuja herneen palkoja siemenineen

Vihannes on termi, jota käytetään kasvista, jota voidaan käyttää ihmisravintona ja joka ei ole hedelmä, pähkinä, yrtti, mauste tai vilja.

Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.[1] Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät kuten kurkku ja tomaatti[2] sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet kuten vihreät herneet ja pavut[3].

Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Muutamat lajit kuten kurkku ovat kuitenkin peräisin Itä-Aasiasta, tomaatti Keski-Amerikasta.[4].

Terveysvaikutukset

Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti ravintoenergiaa, mutta niillä on suuri merkitys vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Niissä on myös paljon folaatteja ja antioksidantteja, kuten C-vitamiinia ja karotenoideja.[5] Beetakaroteeni on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii A-vitamiinin esiasteena.[6]

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin 15–40 % vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä.

Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä kolesterolia, ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat vähäsuolaisia ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat ehdottomasti jokaiseen ateriaan.[7]

Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia[8][9]

Vuoden vihannes

Puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen Vuoden vihanneksen. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin yrtit. [10]

Lähteet

  1. Eija-Riitta Grönros et al.: Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö), s. 566-567, hakusana vihannes. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9.
  2. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 236. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  3. Rousi, s. 128-129, 201
  4. Rousi, s. 201-202
  5. Rousi, s. 201
  6. Rousi, s. 201
  7. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  8. "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet" Livsmedelsverket, Stockholm 2004
  9. Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity Food Administration, Stockholm 2004
  10. Kotimaiset Kasvikset ry.: Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012 kasvikset.fi. 2012. Viitattu 19.5.2012.

Katso myös

Aiheesta muualla

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: määritelmä ja terveysvaikutukset vain


Malline:Link LA