Ero sivun ”Digitaalinen signaalinkäsittely” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 60: Rivi 60:
[[it:Elaborazione numerica dei segnali]]
[[it:Elaborazione numerica dei segnali]]
[[he:עיבוד אותות ספרתי]]
[[he:עיבוד אותות ספרתי]]
[[kk:Фазалық тығыздау]]
[[hu:Digitális jelfeldolgozás]]
[[hu:Digitális jelfeldolgozás]]
[[mn:Тоон дохио боловсруулалт]]
[[mn:Тоон дохио боловсруулалт]]

Versio 19. toukokuuta 2012 kello 01.30

Digitaalinen signaalinkäsittely, usein myös pelkkä signaalinkäsittely, on digitaalisessa muodossa esitettyjen signaalien käsittelyä numeerisen laskennan menetelmin. Digitaalisen signaalinkäsittelyn merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä tietokoneiden laskentatehon kasvaessa ja yhä uusien sovelluskohteiden avautuessa. Digitaalisen signaalinkäsittelyn alaan kuuluu keskeisesti myös analogisten signaalien muuttamisen digitaaliseksi ja päinvastoin. Useimmat digitaaliset signaalit ovatkin digitaaliseksi muutettuja analogisia signaaleja, esimerkiksi analogisia audiosignaaleja eli ääntä.

Digitaalisen signaalinkäsittelyn edut

Ennen digitaalisen signaalinkäsittelyn kehittymistä vallalla oli analoginen signaalinkäsittely. Tällöin signaaleja käsiteltiin analogisten komponenttien, kuten kelojen ja kondensaattorien avulla.

Analogisiin signaalinkäsittelymetodeihin verrattuna digitaaliset metodit antavat tarkemman tuloksen, ovat helpommin monistettavissa ja muokattavissa sekä ovat halvempia. Ne ovat myös eräiltä keskeisiltä osin merkittävästi suorituskykyisempiä.

Keskeisiä menetelmiä

Signaalit esitetään usein aika-akselin sijaan taajuusakselilla. Aikaulotteitteisten signaalien muuntaminen taajuusulotteiseksi tehdään usein Fourier-muunnoksella.

Digitaalisen signaalinkäsittelyn keinoin voidaan suuresta joukosta dataa, joka sinänsä on vaikeasti tulkittavissa, saada esille dataa luettavassa, ymmärrettävässä ja käytettävässä muodossa. Triviaali esimerkki tästä on esimerkiksi keskustelun äänittäminen suuressa taustamelussa. Oleellisen datan esille saamiseksi käytetään digitaalisia suodattimia.

Analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi AD-muuntimella ja digitaalinen takaisin analogiseksi DA-muuntimella.

Signaaleja käsitellään usein joko tavallisella tietokoneella tai signaalinkäsittelytarkoitukseen erityisesti suunniteltuja digitaalisella signaaliprosessorilla. Useat reaaliaikaiset säätöjärjestelmät edellyttävät digitaalisen signaalinkäsittelyn keinoin käsiteltyä dataa. Etenkin suuria tai monimutkaista käsittelyä vaativia datamääriä reaaliajassa käsiteltäessä käytetään myös tarkoitusta varten räätälöityjä sovelluskohtaisia mikropiirejä tai FPGA-piirejä.

Sovellusalueita

  • kuvankäsittely
    • kuvion tunnistus
    • robottinäkö
    • animaatiot
    • sääkarttojen tuottaminen satelliittikuvien perusteella
  • telekommunikaatio
    • digitaalinen modulaatio ja demodulaatio
    • tiedonsiirtokanavan häiriöiden tunnistus ja korjaaminen
    • vastaanottimen synkronointi lähetteeseen (ajoitus ja taajuus)
    • monen antennin lähetys- ja vastaanottotekniikat (MIMO)
  • lääketiede
    • röntgenkuvat
    • EEG-aivokuvaus

Lähteitä

  • Huttunen, Heikki: Signaalinkäsittelyn menetelmät. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere 2005. ISSN 1459-4609. ISBN 952-15-1432-9. PDF.
  • Ifeachor, Emmanuel C. ja Jervis, Barrie W.: Digital Signal Processing: A Practical Approach. Addison-Wesley 1993. ISBN 0-201-54413-X

Aiheesta muualla