Ero sivun ”Tabloidi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
HS -tabloid-esittely
Rivi 2: Rivi 2:
'''Tabloidi''' on [[sanomalehti]], joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta [[broadsheet]]-[[formaatti|formaatista]]. [[Suomi|Suomessa]] tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä, esimerkiksi iltapäivälehdet [[Iltalehti]] ja [[Ilta-Sanomat]].
'''Tabloidi''' on [[sanomalehti]], joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta [[broadsheet]]-[[formaatti|formaatista]]. [[Suomi|Suomessa]] tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä, esimerkiksi iltapäivälehdet [[Iltalehti]] ja [[Ilta-Sanomat]].


Suomessa sanomalehdistä muun muassa ''[[Hufvudstadsbladet]]'' ilmestyy tabloid-kokoisena. Myös [[Itä-Savo (sanomalehti)|Itä-Savo]] ja [[Länsi-Savo]] ovat tabloid-kokoisia, samoin [[Kauppalehti]]. Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat alkoivat ilmestyä tabloid-kokoisina 17.1.2011 ja [[Satakunnan Kansa]] tasan vuotta myöhemmin. Sen lisäksi monet muuten broadsheet-kokoisena ilmestyvät sanomalehdet julkaisevat viikko- ym. liitteitä tabloid-koossa. Muuten tabloidit keskittyvät kaikkialla irtonumeromyyntiin. Tabloid on erityisesti iltapäivälehdille kätevä koko, koska koko etusivu raflaavine otsikoineen mahtuu esille myyntitelineeseen tai paperikaupan ikkunaan. Lehdet tekevät tyypillisesti myös lisäkannen eli ''[[lööppi|lööpin]]'' ([[ruotsin kieli|ruots.]] ''löpsedeln''), jota käytetään vain markkinointiin, ja jossa on päivän pääotsikko isoin kirjaimin. Lööpit kehittyivät lehtipinkan suojapapereista.
Suomessa sanomalehdistä muun muassa ''[[Hufvudstadsbladet]]'' ilmestyy tabloid-kokoisena. Myös [[Itä-Savo (sanomalehti)|Itä-Savo]] ja [[Länsi-Savo]] ovat tabloid-kokoisia, samoin [[Kauppalehti]]. [[Lapin Kansa]], [[Pohjolan Sanomat]] ja [[Kainuun Sanomat]] alkoivat ilmestyä tabloid-kokoisina 17.1.2011 ja [[Satakunnan Kansa]] tasan vuotta myöhemmin. Sen lisäksi monet muuten broadsheet-kokoisena ilmestyvät sanomalehdet julkaisevat viikko- ym. liitteitä tabloid-koossa. Muuten tabloidit keskittyvät kaikkialla irtonumeromyyntiin. Tabloid on erityisesti iltapäivälehdille kätevä koko, koska koko etusivu kohahduttavne otsikoineen mahtuu esille myyntitelineeseen tai paperikaupan ikkunaan. Samaan tarkoitukseen [[broadsheet]]-koko olisi suuri. Tabloidissa lisäksi kuvien vaikuttavuus tulee [[broadsheet]]ia pienemmän painopinnan vuoksi esille paremmin tekstiin verrattuna. Tämän vuoksi jotkut ovat pitäneet tabloidia varsinaiselle [[päivälehti|päivälehdelle]] sopimattomampana kuin [[iltapäivälehti|iltapäivälehdelle]], jonka sisällön odotetaankin olevan suuren [[irtonumeromyynti|irtonumeromyynnin]] vuoksi kohupitoisemman kuin päivälehden.


Lehdet tekevät tyypillisesti myös lisäkannen eli ''[[lööppi|lööpin]]'' ([[ruotsin kieli|ruots.]] ''löpsedeln''), jota käytetään vain markkinointiin, ja jossa on päivän pääotsikko isoin kirjaimin. Lööpit kehittyivät lehtipinkan suojapapereista.
Monet suomalaiset lehtitalot ovat harkinneet siirtymistä tabloid-kokoon niiden ulkoasu-uudistusten yhteydessä. 2000-luvulla herännyt uusi kiinnostuminen tabloid-kokoon perustuu sanomalehdistön levikkimäärien alentumiseen ja sitä kautta haluun alentaa kustannuksia ja tehdä lukijaystävällisempää tuotetta. Suurista suomalaisista valtakunnallisista lehdistä toistaiseksi vain harvat ovat uskaltaneet siirtyä pienemmän koon käyttöön. Suurin este lienee pelko siitä, että lukijat eivät hyväksy uutta muotoa, mikä voi osaltaan vauhdittaa levikkitappiota. Toisaalta monia suomalaisia maakuntalehtiä luetaan vain kotona tai työpaikalla eikä liikennevälineissä, kuten suurissa kaupungeissa. – 28:ntena helmikuuta [[2012]] kohua herätti uutinen, jonka mukaan [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] muuttamista broadsheet-kokoisesta tabloidikokoiseksi valmisteltiin vakavissaan. Lopullinen päätös asiasta oli tarkoitus tehdä kesällä 2012, ja itse muutos tapahtuisi vuonna [[2013]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/helsingin_sanomat_valmistelee_historiallista_muutosta_tabloid-kokoon_3291618.html Helsingin Sanomat valmistelee historiallista muutosta tabloid-kokoon], Yle.fi, uutiset, viitattu 28.2.2012</ref>

Monet suomalaiset lehtitalot ovat harkinneet siirtymistä tabloid-kokoon niiden ulkoasu-uudistusten yhteydessä. 2000-luvulla herännyt uusi kiinnostuminen tabloid-kokoon perustuu sanomalehdistön levikkimäärien alentumiseen ja sitä kautta haluun alentaa kustannuksia ja tehdä lukijaystävällisempää tuotetta. Suurista suomalaisista valtakunnallisista lehdistä toistaiseksi vain harvat ovat uskaltaneet siirtyä pienemmän koon käyttöön. Suurin este lienee pelko siitä, että lukijat eivät hyväksy uutta muotoa, mikä voi osaltaan vauhdittaa levikkitappiota. Toisaalta monia suomalaisia maakuntalehtiä luetaan vain kotona tai työpaikalla eikä liikennevälineissä, kuten suurissa kaupungeissa. – 28:ntena helmikuuta [[2012]] kohua herätti uutinen, jonka mukaan [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] muuttamista broadsheet-kokoisesta tabloidikokoiseksi valmisteltiin vakavissaan. Lopullinen päätös asiasta oli tarkoitus tehdä kesällä 2012, ja itse muutos tapahtuisi vuonna [[2013]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/helsingin_sanomat_valmistelee_historiallista_muutosta_tabloid-kokoon_3291618.html Helsingin Sanomat valmistelee historiallista muutosta tabloid-kokoon], Yle.fi, uutiset, viitattu 28.2.2012</ref> 18. toukokuuta 2012 kello 12-13 [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] päätoimittaja [[Riikka Venäläinen]] järjesti tosiaikaisen verkkokeskustelun Helsingin Sanomien tabloid-uudistuksesta. 19. toukokuuta 2012 järjestetään [[Iso Omena|Isossa Omenassa]] Helsingin Sanomien tabloid-koon esittely. <ref>http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hstxt&view=news_kotimaa_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1305564003234</ref>


[[Eurooppa|Euroopan]] suurin tabloid-lehti, sanan molemmissa merkityksissä, on saksalainen ''[[Bild-Zeitung]]'', joka myy noin neljä miljoonaa numeroa. Saksassa tabloideja sanotaan [[bulevardilehdistö]]ksi.
[[Eurooppa|Euroopan]] suurin tabloid-lehti, sanan molemmissa merkityksissä, on saksalainen ''[[Bild-Zeitung]]'', joka myy noin neljä miljoonaa numeroa. Saksassa tabloideja sanotaan [[bulevardilehdistö]]ksi.

Versio 18. toukokuuta 2012 kello 09.42

Brittiläisiä tabloideja

Tabloidi on sanomalehti, joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta broadsheet-formaatista. Suomessa tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä, esimerkiksi iltapäivälehdet Iltalehti ja Ilta-Sanomat.

Suomessa sanomalehdistä muun muassa Hufvudstadsbladet ilmestyy tabloid-kokoisena. Myös Itä-Savo ja Länsi-Savo ovat tabloid-kokoisia, samoin Kauppalehti. Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat alkoivat ilmestyä tabloid-kokoisina 17.1.2011 ja Satakunnan Kansa tasan vuotta myöhemmin. Sen lisäksi monet muuten broadsheet-kokoisena ilmestyvät sanomalehdet julkaisevat viikko- ym. liitteitä tabloid-koossa. Muuten tabloidit keskittyvät kaikkialla irtonumeromyyntiin. Tabloid on erityisesti iltapäivälehdille kätevä koko, koska koko etusivu kohahduttavne otsikoineen mahtuu esille myyntitelineeseen tai paperikaupan ikkunaan. Samaan tarkoitukseen broadsheet-koko olisi suuri. Tabloidissa lisäksi kuvien vaikuttavuus tulee broadsheetia pienemmän painopinnan vuoksi esille paremmin tekstiin verrattuna. Tämän vuoksi jotkut ovat pitäneet tabloidia varsinaiselle päivälehdelle sopimattomampana kuin iltapäivälehdelle, jonka sisällön odotetaankin olevan suuren irtonumeromyynnin vuoksi kohupitoisemman kuin päivälehden.

Lehdet tekevät tyypillisesti myös lisäkannen eli lööpin (ruots. löpsedeln), jota käytetään vain markkinointiin, ja jossa on päivän pääotsikko isoin kirjaimin. Lööpit kehittyivät lehtipinkan suojapapereista.

Monet suomalaiset lehtitalot ovat harkinneet siirtymistä tabloid-kokoon niiden ulkoasu-uudistusten yhteydessä. 2000-luvulla herännyt uusi kiinnostuminen tabloid-kokoon perustuu sanomalehdistön levikkimäärien alentumiseen ja sitä kautta haluun alentaa kustannuksia ja tehdä lukijaystävällisempää tuotetta. Suurista suomalaisista valtakunnallisista lehdistä toistaiseksi vain harvat ovat uskaltaneet siirtyä pienemmän koon käyttöön. Suurin este lienee pelko siitä, että lukijat eivät hyväksy uutta muotoa, mikä voi osaltaan vauhdittaa levikkitappiota. Toisaalta monia suomalaisia maakuntalehtiä luetaan vain kotona tai työpaikalla eikä liikennevälineissä, kuten suurissa kaupungeissa. – 28:ntena helmikuuta 2012 kohua herätti uutinen, jonka mukaan Helsingin Sanomien muuttamista broadsheet-kokoisesta tabloidikokoiseksi valmisteltiin vakavissaan. Lopullinen päätös asiasta oli tarkoitus tehdä kesällä 2012, ja itse muutos tapahtuisi vuonna 2013.[1] 18. toukokuuta 2012 kello 12-13 Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen järjesti tosiaikaisen verkkokeskustelun Helsingin Sanomien tabloid-uudistuksesta. 19. toukokuuta 2012 järjestetään Isossa Omenassa Helsingin Sanomien tabloid-koon esittely. [2]

Euroopan suurin tabloid-lehti, sanan molemmissa merkityksissä, on saksalainen Bild-Zeitung, joka myy noin neljä miljoonaa numeroa. Saksassa tabloideja sanotaan bulevardilehdistöksi.

Isossa-Britanniassa, josta tabloid-nimitys on lähtenyt liikkeelle, sanaan sisältyy myös viite lehden sensaatiohakuiseen sisältöön. Termi on katoamassa, koska laatulehdet, jotka aiemmin ylpeänä esiintyivät broadsheetkoossa, ovat huomanneet että aamiaispöydässä ja julkisten kulkuvälineiden aamuruuhkassa tabloid-kokoista lehteä on helpompi lukea. Esimerkiksi The Times ja The Guardian ovat siirtyneet pieneen kokoon, joka todellisuudessa on virallista tabloid-kokoa pienempi ns. compact-koko. Imagosyistä lehdet kuitenkin käyttävät tabloid-ilmaisua. "Puolivillaiset" tabloid-kokoiset lehdet, kuten (Daily Mail ja Daily Express) puolestaan mainostivat olevansa "broadsheet-sisältöä tabloid-koossa".

Espanjassa tabloid-kokoisia ovat mm. El País, joka on käyttänyt sitä perustamisestaan 1976 lähtien, ABC, El Mundo, El Periódico de Catalunya ja La Vanguardia.

Viitteet

Katso myös