Ero sivun ”Pahoinpitely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/Suomi}} |
{{Korjattava/Suomi}} |
||
'''Pahoinpitely''' on henkilön toiseen kohdistama fyysinen väkivallanteko. Usein pahoinpitely ilmenee nyrkiniskuina tai puukotuksina, mutta pahoinpitelyksi voidaan määritellä myös vaikkapa se, että [[HIV]]-positiivinen harrastaa suojaamatonta |
'''Pahoinpitely''' on henkilön toiseen kohdistama fyysinen [[väkivalta|väkivallanteko]]. Usein pahoinpitely ilmenee nyrkiniskuina tai [[puukko|puukotuksina]], mutta pahoinpitelyksi voidaan määritellä myös vaikkapa se, että [[HIV]]-positiivinen harrastaa suojaamatonta [[seksi]]ä kertomatta tartunnastaan. |
||
== Suomen rikoslain mukainen pahoinpitelyn määritelmä == |
== Suomen rikoslain mukainen pahoinpitelyn määritelmä == |
||
Pahoinpitelyn määritelmä Suomen rikoslaissa<ref name="Finlex1">FINLEX - Valtion säädöstietopankki [http://www.finlex.fi/fi/]</ref> kuuluu seuraavasti: |
Pahoinpitelyn määritelmä [[Suomi|Suomen]] [[rikoslaki|rikoslaissa]]<ref name="Finlex1">FINLEX - Valtion säädöstietopankki [http://www.finlex.fi/fi/]</ref> kuuluu seuraavasti: |
||
”5 § '''Pahoinpitely'''. Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. |
|||
Yritys on rangaistava. |
Yritys on rangaistava. |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
6 § '''Törkeä pahoinpitely'''. Jos pahoinpitelyssä |
6 § '''Törkeä pahoinpitely'''. Jos pahoinpitelyssä |
||
# aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, |
# aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, |
||
# rikos tehdään erityisen |
# rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai |
||
# käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä |
# käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä |
||
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. |
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Yritys on rangaistava. |
Yritys on rangaistava. |
||
7 § '''Lievä pahoinpitely'''. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon. |
7 § '''Lievä pahoinpitely'''. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.” |
||
== Pahoinpitelyrikollisuuden määrä Suomessa == |
== Pahoinpitelyrikollisuuden määrä Suomessa == |
||
Vuonna 2002 tuomittiin pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina |
Vuonna 2002 tuomittiin pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina 5 299 henkilöä. Sukupuolisesti tarkastellen pahoinpitelyt ovat pääosin miesten tekemää ja tyypillisimmin toisiin miehiin kohdistuvaa rikollisuutta. [[Alkoholijuoma|Alkoholi]] liittyy pahoinpitelyihin, kuten se liittyy muuhunkin väkivaltaan, melko voimakkaasti. Melko usein sekä tekijä että usein myös uhri ovat olleet rikoksen tekohetkellä humalassa. Noin joka kuudes pahoinpitelijä on nainen, joskin naisten osuus on viime vuosina ollut kasvussa. Kaikissa pahoinpitelyrikoksissa naisten osuus syyllisiksi epäillyistä kasvoi seitsemästä 15 prosenttiin vuosina 1985–2004.<ref name="Karlsson1">Karlsson, M., Naisen väkivalta jää usein piiloon [Naisten nurjat puolet], in Dialogi. 2005. p. 29–31.</ref> |
||
Kuitenkin jos tarkastellaan ns. lähisuhdeväkivaltaa kuva muodostuu osin toisennäköiseksi, esimerkiksi pahoinpitelyrikosten osalta paljon julkisuudella käsitellyn [[perheväkivalta|perheväkivallan]] osalta on Tilastokeskus selvittänyt läheissuhdeväkivaltaa vuodelta 1998. Selvityksen mukaan 2/3 ilmi tulleesta läheissuhdeväkivallasta tapahtuu parisuhteessa. Parisuhteessa tapahtuneista poliisin kirjaamista tapauksista törkeän pahoinpitelyn luokasssa 63 prosentissa tapauksista mies pahoinpiteli naista |
Kuitenkin jos tarkastellaan ns. lähisuhdeväkivaltaa kuva muodostuu osin toisennäköiseksi, esimerkiksi pahoinpitelyrikosten osalta paljon julkisuudella käsitellyn [[perheväkivalta|perheväkivallan]] osalta on [[Tilastokeskus]] selvittänyt läheissuhdeväkivaltaa vuodelta 1998. Selvityksen mukaan 2/3 ilmi tulleesta läheissuhdeväkivallasta tapahtuu parisuhteessa. Parisuhteessa tapahtuneista poliisin kirjaamista tapauksista törkeän pahoinpitelyn luokasssa 63 prosentissa tapauksista mies pahoinpiteli naista ja nainen 38 prosentissa miestä. Naisten osuus syyllisiksi epäillyistä oli kaikisssa pahoipitelyissä esimerkiksi vuonna 2004 lievissä pahoinpitelyissä hieman alle 17 %, törkeistä pahoinpitelyistä 15% ja pahoinpitelyistä noin 12 %.<ref name="Karlsson1"/> |
||
Heikoimmin tutkittuja ja selvitettyjä pahoinpitelyrikollisuuden lajeja ovat lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyt. Lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyrikollisuuden ja [[lapsiin kohdistuva perheväkivalta|perheväkivallan]] osalta tilastointi on Suomessa ollut erittäin heikkotasoista joskin asiaan on viime aikoina kiinnitetty kasvavaa huomiota. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen osalta ei ole kuitenkaan käytettävissä kunnollisia tilastoja (ks. [[lapsen kaltoinkohtelu]]). |
Heikoimmin tutkittuja ja selvitettyjä pahoinpitelyrikollisuuden lajeja ovat lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyt. Lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyrikollisuuden ja [[lapsiin kohdistuva perheväkivalta|perheväkivallan]] osalta tilastointi on Suomessa ollut erittäin heikkotasoista joskin asiaan on viime aikoina kiinnitetty kasvavaa huomiota. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen osalta ei ole kuitenkaan käytettävissä kunnollisia tilastoja (ks. [[lapsen kaltoinkohtelu]]). |
||
Suomessa pahoinpitelyjen määrä on ollut kasvussa. Vuosien 1990 ja 2005 välillä kasvua on ollut 32%<ref>http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html</ref> |
Suomessa pahoinpitelyjen määrä on ollut kasvussa. Vuosien 1990 ja 2005 välillä kasvua on ollut 32 %.<ref>http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html</ref> Kansainvälisessä vertailussa Suomessa tehdään verrattain paljon pahoinpitelyjä ja väkivaltarikoksia,{{Lähde}} esimerkiksi vuonna 2005 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] tehtiin 469 väkivaltarikosta 100 000 asukasta kohden – Suomessa vastaava luku oli noin 585.<ref>http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html</ref>{{Lähde tarkemmin|linkki rikki}}<ref>http://www.fbi.gov/ucr/cius2006/data/table_01.html</ref> [[Euroopan unioni]]n 2005 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kohtaavat väkivalta EU:n keskiarvoa |
||
harvemmin<ref>http://www.europeansafetyobservatory.eu/downloads/EUICS_The%20Burden%20of%20Crime%20in%20the%20EU.pdf</ref> |
|||
== Keskimääräiset rangaistukset pahoinpitelystä Suomessa == |
== Keskimääräiset rangaistukset pahoinpitelystä Suomessa == |
||
Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan yleensä |
Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan yleensä 5–20 [[päiväsakko]]a, keskimäärin noin 15 päiväsakkoa. Tämä tieto on vuodelta 1999. |
||
Vuoden 2002 tilastotietojen valossa pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina tuomituista |
Vuoden 2002 tilastotietojen valossa pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina tuomituista 5 299 henkilöstä 3 903 (74 prosenttia) sai sakkotuomion, 954 (18 prosenttia) ehdollista, 194 (4 prosenttia) yhdyskuntapalvelua ja 248 (5 prosenttia) ehdotonta. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 35, ehdollisten keskipituus 2,7 kuukautta ja ehdottomien keskipituus 3,4 kuukautta. |
||
Törkeästä pahoinpitelystä tuomittiin yksittäisrikoksena vuonna 2002 288 henkilöä. Ehdollista tuomittiin 177 tapauksessa (62 prosenttia), yhdyskuntapalvelua 6 (2 prosenttia) ja ehdotonta 105 (37 prosenttia). Ehdollisten keskipituus oli 12,5 kuukautta ja ehdottomien 18,1 kuukautta. |
Törkeästä pahoinpitelystä tuomittiin yksittäisrikoksena vuonna 2002 288 henkilöä. Ehdollista tuomittiin 177 tapauksessa (62 prosenttia), yhdyskuntapalvelua 6 (2 prosenttia) ja ehdotonta 105 (37 prosenttia). Ehdollisten keskipituus oli 12,5 kuukautta ja ehdottomien 18,1 kuukautta. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
*[[Lapsen kaltoinkohtelu]] |
|||
*[[Perheväkivalta]] |
*[[Perheväkivalta]] |
||
*[[Vauvan ravistelu]] |
*[[Vauvan ravistelu]] |
||
Versio 18. toukokuuta 2012 kello 00.09
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pahoinpitely on henkilön toiseen kohdistama fyysinen väkivallanteko. Usein pahoinpitely ilmenee nyrkiniskuina tai puukotuksina, mutta pahoinpitelyksi voidaan määritellä myös vaikkapa se, että HIV-positiivinen harrastaa suojaamatonta seksiä kertomatta tartunnastaan.
Suomen rikoslain mukainen pahoinpitelyn määritelmä
Pahoinpitelyn määritelmä Suomen rikoslaissa[1] kuuluu seuraavasti:
”5 § Pahoinpitely. Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § Törkeä pahoinpitely. Jos pahoinpitelyssä
- aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
- rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai
- käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § Lievä pahoinpitely. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.”
Pahoinpitelyrikollisuuden määrä Suomessa
Vuonna 2002 tuomittiin pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina 5 299 henkilöä. Sukupuolisesti tarkastellen pahoinpitelyt ovat pääosin miesten tekemää ja tyypillisimmin toisiin miehiin kohdistuvaa rikollisuutta. Alkoholi liittyy pahoinpitelyihin, kuten se liittyy muuhunkin väkivaltaan, melko voimakkaasti. Melko usein sekä tekijä että usein myös uhri ovat olleet rikoksen tekohetkellä humalassa. Noin joka kuudes pahoinpitelijä on nainen, joskin naisten osuus on viime vuosina ollut kasvussa. Kaikissa pahoinpitelyrikoksissa naisten osuus syyllisiksi epäillyistä kasvoi seitsemästä 15 prosenttiin vuosina 1985–2004.[2]
Kuitenkin jos tarkastellaan ns. lähisuhdeväkivaltaa kuva muodostuu osin toisennäköiseksi, esimerkiksi pahoinpitelyrikosten osalta paljon julkisuudella käsitellyn perheväkivallan osalta on Tilastokeskus selvittänyt läheissuhdeväkivaltaa vuodelta 1998. Selvityksen mukaan 2/3 ilmi tulleesta läheissuhdeväkivallasta tapahtuu parisuhteessa. Parisuhteessa tapahtuneista poliisin kirjaamista tapauksista törkeän pahoinpitelyn luokasssa 63 prosentissa tapauksista mies pahoinpiteli naista ja nainen 38 prosentissa miestä. Naisten osuus syyllisiksi epäillyistä oli kaikisssa pahoipitelyissä esimerkiksi vuonna 2004 lievissä pahoinpitelyissä hieman alle 17 %, törkeistä pahoinpitelyistä 15% ja pahoinpitelyistä noin 12 %.[2]
Heikoimmin tutkittuja ja selvitettyjä pahoinpitelyrikollisuuden lajeja ovat lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyt. Lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyrikollisuuden ja perheväkivallan osalta tilastointi on Suomessa ollut erittäin heikkotasoista joskin asiaan on viime aikoina kiinnitetty kasvavaa huomiota. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen osalta ei ole kuitenkaan käytettävissä kunnollisia tilastoja (ks. lapsen kaltoinkohtelu).
Suomessa pahoinpitelyjen määrä on ollut kasvussa. Vuosien 1990 ja 2005 välillä kasvua on ollut 32 %.[3] Kansainvälisessä vertailussa Suomessa tehdään verrattain paljon pahoinpitelyjä ja väkivaltarikoksia,lähde? esimerkiksi vuonna 2005 Yhdysvalloissa tehtiin 469 väkivaltarikosta 100 000 asukasta kohden – Suomessa vastaava luku oli noin 585.[4][5] Euroopan unionin 2005 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kohtaavat väkivalta EU:n keskiarvoa harvemmin[6]
Keskimääräiset rangaistukset pahoinpitelystä Suomessa
Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan yleensä 5–20 päiväsakkoa, keskimäärin noin 15 päiväsakkoa. Tämä tieto on vuodelta 1999.
Vuoden 2002 tilastotietojen valossa pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina tuomituista 5 299 henkilöstä 3 903 (74 prosenttia) sai sakkotuomion, 954 (18 prosenttia) ehdollista, 194 (4 prosenttia) yhdyskuntapalvelua ja 248 (5 prosenttia) ehdotonta. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 35, ehdollisten keskipituus 2,7 kuukautta ja ehdottomien keskipituus 3,4 kuukautta.
Törkeästä pahoinpitelystä tuomittiin yksittäisrikoksena vuonna 2002 288 henkilöä. Ehdollista tuomittiin 177 tapauksessa (62 prosenttia), yhdyskuntapalvelua 6 (2 prosenttia) ja ehdotonta 105 (37 prosenttia). Ehdollisten keskipituus oli 12,5 kuukautta ja ehdottomien 18,1 kuukautta.
Katso myös
Lähteet
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Finlexin pääsivu ei voi olla lähde koska lähdettä ei ole määritelty tarkast |
- ↑ FINLEX - Valtion säädöstietopankki [1]
- ↑ a b Karlsson, M., Naisen väkivalta jää usein piiloon [Naisten nurjat puolet], in Dialogi. 2005. p. 29–31.
- ↑ http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html
- ↑ http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html
- ↑ http://www.fbi.gov/ucr/cius2006/data/table_01.html
- ↑ http://www.europeansafetyobservatory.eu/downloads/EUICS_The%20Burden%20of%20Crime%20in%20the%20EU.pdf