Ero sivun ”Salmi (kunta)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
Vuonna [[1632]] Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] antoi käskyn perustaa kaupunkeja [[Karjala]]an ja [[Inkerinmaa]]lle.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Näin ollen myös Laatokan pohjoisrannalle suunniteltiin kaupunkeja [[käskynhaltija]] Henrik Spåren johdolla [[Sortavala]]an ja Salmiin. Salmiin laadittiin [[asemakaava]] ja rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Salmi sai kaupunkioikeudet jo heti vuonna 1632. |
Vuonna [[1632]] Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] antoi käskyn perustaa kaupunkeja [[Karjala]]an ja [[Inkerinmaa]]lle.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Näin ollen myös Laatokan pohjoisrannalle suunniteltiin kaupunkeja [[käskynhaltija]] Henrik Spåren johdolla [[Sortavala]]an ja Salmiin. Salmiin laadittiin [[asemakaava]] ja rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Salmi sai kaupunkioikeudet jo heti vuonna 1632. |
||
Vuosikymmen myöhemmin [[1643]] perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Sortavalaan ilmoittautui heti useita [[porvaristo|porvariksi]] pyrkiviä ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei kuitenkaan saatu vapaaehtoisia porvareita Blankenhagenin yrityksistä huolimatta ja kaupunkioikeudet lakkautetaan jo vuonna 1650. Salmin kaupunkihanke raukesi lopullisesti vuoden 1656-1661 [[ruptuurisota]]an.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> |
Vuosikymmen myöhemmin [[1643]] perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Sortavalaan ilmoittautui heti useita [[porvaristo|porvariksi]] pyrkiviä ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei kuitenkaan saatu vapaaehtoisia porvareita Blankenhagenin yrityksistä huolimatta ja kaupunkioikeudet lakkautetaan jo vuonna 1650. Salmin pitäjän alueelle muodostetaan [[Salmin kreivikunta]], johon kuuluu alueita myös [[Suistamo]]n pitäjästä. Salmin kreivikuntaa hallinnoi [Carl Gustaf Wrangel]] af Salmis. Salmin kaupunkihanke raukesi lopullisesti vuoden 1656-1661 [[ruptuurisota]]an.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> |
||
== Elinkeinoelämä == |
== Elinkeinoelämä == |
||
Versio 13. toukokuuta 2012 kello 14.19
| Salmin kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Perustettu | 15002 | ||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Laatokan Karjala3 | ||||
| Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
1423 km²[1] 1402,1 km²[1] | ||||
| Väkiluku oli - Väestötiheys |
14 167 (1939)[2] 10 as/km² | ||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Mainitaan ensimmäisen kerran 3 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa | |||||
Salmi (ruots. Salmis) on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa. Kunta sijaitsi silloisella itärajalla Laatokan pohjoisrannalla Uuksu-, Tulema- ja Miinalanjokien ympärillä. Manneralueen lisäksi siihen kuuluivat Mantsin- ja Lunkulansaaret. Salmin naapurikuntia olivat Suojärvi pohjoisessa, Suistamo ja Impilahti lännessä, jonka lisäksi se rajoittui idässä Venäjään. Salmi kuului Salmin kihlakuntaan ja Viipurin lääniin.
Salmin pinta-ala oli 1 423 km², joista peltoa 6000 hehtaaria. Siellä oli noin 14 500 asukasta vuonna 1934. Pitäjän pääkyliin kuuluivat Tulema, Miinala ja Kirkkojoki. Salmin pitäjässä sijaitsi myös entinen Manssilan venäläistämiskoulu. Salmissa on toinen hiukan suurempi kylä Orusjärvi joka sijaitsee noin. 18 kilometrin päässä Salmin Tulemalta. Orusjärven kylän raitilla on Orusjärven vanha ortodoksinen kirkko.
Historia
Salmin pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1500.[3] Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Salmi siirtyi muun Käkisalmen läänin mukana Venäjältä Ruotsille. Talvisodassa Salmista ja Suvilahdesta vetäytyminen sekä käytävät taistelut Suojärvellä vahvistettiin päämajan tilannetiedotuksessa 5. joulukuuta 1939. [4]
Salmin kaupunki
Vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi käskyn perustaa kaupunkeja Karjalaan ja Inkerinmaalle.[3] Näin ollen myös Laatokan pohjoisrannalle suunniteltiin kaupunkeja käskynhaltija Henrik Spåren johdolla Sortavalaan ja Salmiin. Salmiin laadittiin asemakaava ja rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi.[3] Salmi sai kaupunkioikeudet jo heti vuonna 1632.
Vuosikymmen myöhemmin 1643 perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala.[3] Sortavalaan ilmoittautui heti useita porvariksi pyrkiviä ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei kuitenkaan saatu vapaaehtoisia porvareita Blankenhagenin yrityksistä huolimatta ja kaupunkioikeudet lakkautetaan jo vuonna 1650. Salmin pitäjän alueelle muodostetaan Salmin kreivikunta, johon kuuluu alueita myös Suistamon pitäjästä. Salmin kreivikuntaa hallinnoi [Carl Gustaf Wrangel]] af Salmis. Salmin kaupunkihanke raukesi lopullisesti vuoden 1656-1661 ruptuurisotaan.[3]
Elinkeinoelämä
Salmin pääasiallinen elinkeino oli maatalous. Kaskiviljely oli hallitsevassa osassa aina 1900-luvun alkuun saakka. 1900-luvulla maanviljelys modernisoitui nopeasti, mutta maanviljelyn kehittyminen oli Salmilla jäljessä muuta Suomea[5]. Sahateollisuus Salmilla alkoi 1700-luvulla alueen kuuluessa Venäjän keisarikuntaan. Vuonna 1890 perustettiin Salmin ensimmäinen höyrysaha ja sahatoiminta jatkui aina vuoden 1929 lamaan saakka, jolloin toiminnasta tuli kannattamatonta[6]. Lisäksi myös kalastus ja metsästys olivat merkittäviä elinkeinoja Laatokan rannalla sijaitsevassa pitäjässä.
Kyliä
Ala-Uuksu, Hanhiselkä, Hiiva, Hovi, Kanabrojärvi, Karkku, Kaunoselkä, Kirkkojoki, Kovero, Käsnäselkä, Lunkula, Manssila, Miinala, Mäkipää, Oritselkä, Orusjärvi, Palojärvi, Peltoinen, Perämaa, Rajaselkä, Räimälä, Tiijala, Tulema, Työmpäinen, Uuksalonpää, Uusikylä, Varpanen, Varpaselkä, Virtelä, Ylä-Uuksu
Seurakunnat
Salmin väestöstä suurin osa oli ortodokseja, jotka kuuluivat kolmeen eri seurakuntaan. Suurin osa Salmin kunnasta kuului Salmin ortodoksiseen seurakuntaan. Ylä- ja Ala-Uuksun kylät kuuluivat Pitkärannan ortodoksiseen seurakuntaan ja Mantsinsaari, Uuksalonpää sekä Lunkulansaaren länsiosat muodostivat Mantsinsaaren ortodoksisen seurakunnan.[3] Salmin ortodoksinen seurakunta (pogosta) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1500.
Salmin luterilainen väestö kuului Salmin luterilaiseen rajamaaseurakuntaan, joka oli perusttu Impilahden seurakunnan alaiseksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1885 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1922.[3]
Nykytilanne
Nykyään Salmi kuuluu Venäjän Karjalan tasavaltaan, jossa sen alue kuuluu pääasiassa Salmin kunnallishallintoalueeseen.
Aiheesta muualla
- Salmi-Säätiön sivut
- Tietoa luovutetun Karjalan pitäjistä
- Salmin kunnan kartta
- Luovutetun Karjalan linkit
Lähteet
- ↑ a b http://www.salmi-saatio.net/AloitusSalmi.htm
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ a b c d e f g Luovutettu Karjala – Salmi
- ↑ http://www.digipaper.fi/US-talvisodan-lehdet/36704/
- ↑ http://www.salmi-saatio.fi/?pageName=Elinkeinot&page=showPage&pid=2&subpid=20&cols=1 Salmi-Säätiö - Viitattu 29.10.2009
- ↑ http://www.salmi-saatio.fi/?pageName=Mets%E4teollisuus&page=showPage&pid=2&sublink=20&subpid=26&cols=1 Salmi-Säätiö - Viitattu 29.10.2009