Ero sivun ”Maakeski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27: Rivi 27:


Kosla Oy [http://www.kosla.fi/]
Kosla Oy [http://www.kosla.fi/]

==Tunnettuja maakeskeläisiä==
Kirjailija Timo Hännikäinen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_H%C3%A4nnik%C3%A4inen] on syntyisin Maakeskestä.
Kirjailija Toivo Jalli [http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatJalli.htm], jonka teoksen Muista musta valkea Helsingin Sanomat on nimennyt kunnalliskirjastoon [http://www.hs.fi/viesti/kunnalliskirjasto] yhdeksi Padasjoen teokseksi, on niin ikään syntyjään maakeskeläinen.



==Viitteet==
==Viitteet==

Versio 12. toukokuuta 2012 kello 17.05

Maakeski on Padasjoen kaakkoiskulmassa oleva kylä [1]. Maakeskessä asuvat ovat maakeskeläisiä. Toivo Jallin kirja Kylä maan keskellä (Padasjoki 2001) kertoo totta ja tarua Maakeskestä ja maakeskeläisistä.

Maakeskessä oli kansakoulu, sittemmin peruskoulun ala-aste, noin sadan vuoden ajan. Nyttemmin pitäjän koulut ovat kirkonkylässä. Viime vuosisadalla Maakeskessä oli sekä SOK:laisen Padasjoen Osuuskaupan että OTK:laisen Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen myymälä samoin kuin yksityiset Heinosen ja Pakkasen sekatavarakaupat ja Kahvila Tähkä. Heinosen kauppa, sittemmin Monosen kauppa, lopetti niistä viimeisenä toimintansa vuonna 2011.

Maakesken nuorisoseuran toimeliampina vuosina kylä tunnettiin vuotuisista Linnamäen hiihtokilpailuista.

Historia

Padasjoen keskiaikaisiin, suurehkoihin kyliin lukeutuvasta Maakesken kylästä ensimmäinen maininta on vuodelta 1443. Kylän itäpuolella oleva Linnanmäki on saattanut kuulua linnavuorijärjestelmään. Maakesken vanhimmat rajatiedot ovat vuodelta 1478, jolloin rajatuomarina toimi Eerik Akselinpoika Tott.

Maakeskessä on ollut kaksi virkataloa sekä joukko talonpoikaistaloja. Virkatalot olivat Maakesken puustelli eli Anttilan sotilasvirkatalo ja Padasjoen seurakunnan kappalaisen virkatalo eli Kekkala. Talonpoikaistalot olivat Varis, Kipaila, Paavo eli Rauskala, Rekola, Teppinen, Lohtari, Rasvala, Salvila, Uotila, Helleri eli Nikula ja Häkkä, joista useimmat on sittemmin halottu.

Kulttuuriympäristö

Vanhan maantien ja kylän halki kulkevan Kylänjoen varteen keskittynyttä historiallista taajamaa ympäröi laajahko, metsiin rajautuva avoin peltomaisema [2], [3]. Sen laidalla sijaitseva seuratalo Rientola [4] on Maakesken nuorisoseuran perustamisajalta 1920-luvun alusta. Kyläkeskuksen ulkopuolella, Lahti-Jämsä maantien varrella sijaitsee Maakesken 1905 perustetun työväenyhdistyksen talo.

Alho on kirjoittanut [5]: "Oma maailman napani löytyy Päijänteen alueelta. Padasjoella, jossa sukuni on asunut niin kauan kuin kirkonkirjat tietävät kertoa, on kylä nimeltä Maakeski. Nimi on tiettävästi tarkoittanut joko keskimmäistä maata tai maan keskipistettä. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudelta alkaen. Pitkästä historiasta ja pyhyyden läsnäolosta kertovat seudun kalliomaalaukset, linnavuoret ja entinen pakanallinen uhrilehto. Siellä Järvi-Suomen metsissä on eräs mäki, jolta näkee kauas. Mäellä on ikivanha taivaisiin kurkottava kelohonka. Sen lasken maailmani keskipisteeksi. Siellä maisema, mieli ja jumalat kohtaavat ja maailma jatkuu taivaanrantaan."

Maakeski tänään

Maakesken kylän kotisivu [6]

Maakesken Metsästäjät ry [7]

Pirttimäen ratsutila [8]

Punainen tupa [9]

Piilostenniemi [10]

Kosla Oy [11]

Tunnettuja maakeskeläisiä

Kirjailija Timo Hännikäinen [12] on syntyisin Maakeskestä. Kirjailija Toivo Jalli [13], jonka teoksen Muista musta valkea Helsingin Sanomat on nimennyt kunnalliskirjastoon [14] yhdeksi Padasjoen teokseksi, on niin ikään syntyjään maakeskeläinen.


Viitteet

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.