Ero sivun ”Sarvivalas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Elintavat: typo |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: pnb:ناروال |
||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
[[no:Narhval]] |
[[no:Narhval]] |
||
[[nn:Narkval]] |
[[nn:Narkval]] |
||
[[pnb:ناروال]] |
|||
[[pl:Narwal]] |
[[pl:Narwal]] |
||
[[pt:Narval]] |
[[pt:Narval]] |
||
Versio 10. toukokuuta 2012 kello 13.51
| Sarvivalas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Heimo: | Sarvivalaat Monodontidae |
| Suku: | Monodon |
| Laji: | monoceros |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Monodon monoceros |
|
 Sarvivalaan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.
Koko ja ulkonäkö
Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on sen kierteinen syöksyhammas, joka voi tulla 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.[2]
Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.
Sarvivalaat voivat elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi hyvissä olosuhteissa. Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennetuun ympäristöön sijoituksen jälkeen eikä lisääntymistä ole tapahtunut.
Levinneisyys ja elinympäristö
Sarvivalaat elävät arktisella alueella. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä Kanadasta läntiseen Grönlantiin. Suurin osa sarvivalaista elää napapiirin pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.
Elintavat
Sarvivalaat ovat laumaeläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3-8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset. Niiden ainoa luontainen vihollinen on miekkavalas. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskenäisessä kilpailussa.[3]
Lähteet
- ↑ Monodon monoceros IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Kalaallit Nunaata Radioa: Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq 14.5.2007 (tanskaksi)
- ↑ Silverman, H. B., Dunbar, M. J.: Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.). Nature, 6.3.1980, nro 284, s. 57–58. Lontoo: Macmillan Publishers Ltd. doi:10.1038/284057a0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)