Ero sivun ”Kotitalousvähennys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
2012 lisätty: lähde_ http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/kotitalousvahennys/
→‎Yleistä: päivitys, lähde
Rivi 6: Rivi 6:
Vuodesta [[2009]] alkaen kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 000 euroa vuodessa. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 6 000 euroa vuodessa.
Vuodesta [[2009]] alkaen kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 000 euroa vuodessa. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 6 000 euroa vuodessa.


Vuonna [[2012]] kotitalousvähennys tulee olemaan 2000 euroa henkilöä kohden. Omavastuuosuus tulee todennäköisesti pysymään samana, mutta työn osuudesta on mahdollista vähentää enää 45 prosenttia.
Vuonna [[2012]] kotitalousvähennys on 2000 euroa henkilöä kohden. Omavastuuosuus pysyy samana, mutta työn osuudesta on mahdollista vähentää enää 45 prosenttia.<ref>[http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/kotitalousvahennys/ Veronmaksajien keskusliitto]</ref>


==Kuka vähennyksen saa?==
==Kuka vähennyksen saa?==

Versio 10. toukokuuta 2012 kello 12.25

Kotitalousvähennys on verovähennys jonka yksityishenkilö voi saada kotona teetetyistä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Kotitalousvähennys ei ole ansiotuloja pienentävä verovähennys, vaan vähennys joka täysmääräisenä pienentää maksettavien verojen määrää.

Yleistä

Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen päädyttiin verovähennysmallin käyttöönottoon. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan, ja suorasta tuesta luovuttiin.[1]

Vuodesta 2009 alkaen kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 000 euroa vuodessa. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 6 000 euroa vuodessa.

Vuonna 2012 kotitalousvähennys on 2000 euroa henkilöä kohden. Omavastuuosuus pysyy samana, mutta työn osuudesta on mahdollista vähentää enää 45 prosenttia.[2]

Kuka vähennyksen saa?

Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennykseen oikeuttavaa työtä ovat muun muassa verovelvollisen käytössä olevaan asuntoon sekä vapaa-ajan asuntoon tehtävät kunnossapito- ja perusparannustyöt. Vähennystä ei voi hyödyntää uudisrakentamisessa. Myös kodintekniikan, kuten digiboksin, tv-antennin, tietokoneen tai sen oheislaitteen tai ohjelmiston asentamistyön voi vähentää.

Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Vähennystä ei myönnetä yhteisölle tai yritykselle. Vähennystä ei siten myönnetä esimerkiksi asuntoosakeyhtiölle. Sen sijaan osakas tai hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämässään asunnossa tehdyistä korjaustöistä, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan vastuulla.[3]

Vähennykseen oikeuttavat kustannukset

Vähentää saa 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle yhteisölle esimerkiksi urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 60 %. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 % palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei myöskään saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työhön käytetyn koneen osuudesta.[3]

Vähennyksessä on 100€ omavastuu, eli vähennettävää alkaa jäädä vasta, kun vähennyskelpoista työlaskua on kertynyt vähintään 166,67€ verovuoden aikana (60% 166.67 eurosta on 100€). Vähennykseen oikeuttava työ pitää tehdä omassa tai vanhempien asunnossa tai mökissä. Esimerkiksi tietokoneen asennus kotonasi on vähennyskelpoista työtä, mutta tietokoneen asennus käyttövalmiiksi liikkeessä ei ole vähennyskelpoista.

Määrä ja tuen kohdistuminen

Valtio tuki kotitalouspalveluja vuonna 2004: 111 milj. eurolla ja v. 2006: 160 milj. eurolla.

Valtionvarainministeriö tutki vähennyksen käyttöä erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2004:

  • Eniten vähennystä olivat käyttäneet elinkeinonharjoittajat, joilla vähennykset olivat myös keskimäärin suurempia kuin muissa ryhmissä. Myös maatalousyrittäjät ja palkansaajataloudet käyttivät vähennystä paljon suhteessa osuuteensa väestöstä. Kaikista kotitalouksista 6 prosenttia haki vähennyksen tutkimusvuonna 2004.[4]
  • Vähennystä käyttäneet taloudet olivat henkilöluvultaan keskimääräistä suurempia. Suurin vähennys kohdistui 3-5 henkilön talouksiin. 2-3 hengen palkansaaja- ja eläkeläistaloudet käyttävät vähennystä yhtä yleisesti. Palkansaajien vähennykset olivat kuitenkin keskimäärin suurempia.[4]
  • Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien veroaste pieneni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Verovaikutus oli suurin eläkeläisiin ja toisaalta yhden hengen talouksiin. Pienillä tuloilla vähennys antoi veroetua keskimäärin 3 – 5 prosenttiyksikköä, suurituloisilla suhteellinen veroetu pieneni; yli 90 000 euron vuosituloilla kotitalouden verotu painui alle yhden prosenttiyksikön.[4]
  • Vähennystä käyttäneet taloudet olivat keskimääräistä parempituloisia. Kolmasosa vähennystä käyttäneistä kotitalouksista ansaitsi 30-60 000 euroa vuodessa, neljäsosalla tulot valtionverotuksessa jäivät alle 30 000 euron. Yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevia kotitalouksia oli 41,5 prosenttia vähennyksen saaneista.[5]

Kritiikki

Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen[6]. Hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.[7]

Vapaan kirjoittajan Markku Vuorion esittämän kritiikin mukaan työllistämisestä ei ole näyttöä Suomen tutkimuksissa eikä ulkomailla. Verovähennys ei ole sidottu remonttitapaan eli se ei takaa ilmastoystävällisyyttä. Kritiikin mukaan kotitalousvähennys on tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille.[8] Ilmastonpäästöjen vähentäminen ei edellytä suurempaa taloudellista hyötyä suurituloisille kuin pienituloisille ja se voidaan toteuttaa tasapuolisemmalla tuella. Vuorion mukaan työpaikkoja luotaisiin taloudellisemmin lisäämällä julkisen palvelujen työpaikkoja, parantamalla vanhusten hoitoa, lyhentämällä hoitojonoja ja kunnostamalla valtion kiinteistöjä.[8]

Lähteet

  1. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta HE 146/2004
  2. Veronmaksajien keskusliitto
  3. a b Kotitalousvähennys verotuksessa 2006 Verohallitus 24.01.2006
  4. a b c Marja Tuovinen: Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys. Yhteenveto, s. 17-19. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkaisuja. Valtionvarainministeriö, 4.6.2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.11.2008).
  5. Marja Tuovinen: Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys. Yhteenveto, s. 24 liitetaulukko D. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkaisuja. Valtionvarainministeriö, 4.6.2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.11.2008).
  6. VM muistio 2007-06-04 [http://arkisto.yhteys.info/VM_memo_kotitalousvahennys_20070604.pdf
  7. "Kotitalousvähennyksen tulonsiirto menee rakennusmiehille ja siivoojille", vastaa Tarja Cronberg, Helsingin Sanomat 26.10.2008, Sunnuntaidebatti D7, www-versio (maksullinen)
  8. a b Markku Vuorio: Kotitalousvähennys on tulonsiirtoa rikkaille. Helsingin Sanomat, 26. lokakuuta 2008, s. Sunnuntaidebatti D7. SanomaWSOY. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.11.2008.

Aiheesta muualla

  • Vero.fi - Kotitalousvähennyksen hakeminen verkossa ja lisätietoa kotitalousvähennyksestä, Verohallinto
  • Vero.fi/veroilmoitus - Veroilmoitusta voi täydentää myös verkossa [palvelu auki 6.4.-7.5.2009 tai 14.5.2009 oman palaustuspäivän mukaan], Verohallinto