Ero sivun ”Rovastikunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa rovastikunta on [[hiippakunta|hiippakunnan]] hallinnollinen osa. Hiippakunnan [[seurakunta|seurakunnat]] on jaettu rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia yksiköitä.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa rovastikunta on [[hiippakunta|hiippakunnan]] hallinnollinen osa. Hiippakunnan [[seurakunta|seurakunnat]] on jaettu rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia yksiköitä.


Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille. Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on [[lääninrovasti]]. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien [[kirkkoherra|kirkkoherroista]]. Hiippakunnan [[tuomiokapituli]] nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta. Yleinen käytäntö on ollut, että tuomiokapituli ei poikkea vaalin tuloksesta. Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit.
Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille. Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on [[lääninrovasti]]. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien [[kirkkoherra|kirkkoherroista]]. Hiippakunnan [[tuomiokapituli]] nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta. Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit.


Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit).
Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit).

Versio 22. toukokuuta 2006 kello 18.05

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa rovastikunta on hiippakunnan hallinnollinen osa. Hiippakunnan seurakunnat on jaettu rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia yksiköitä.

Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille. Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on lääninrovasti. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista. Hiippakunnan tuomiokapituli nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta. Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit.

Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit).

Rovastikunnan seurakunnilla voi olla rovastikunnittain järjestettyä yhteistyötä. Muilta osin rovastikunnan toiminta pelkistyy lääninrovastin toimivaltaan. Lääninrovasti

  • tukee ja edistää seurakuntien työtä
  • asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja johtaa rovastikunnallista toimintaa
  • valvoo seurakuntien toimintaa
  • suorittaa piispan ja tuomiokapitulin hänelle antamat tehtävät