Aunus (kaupunki)

Aunus Оло́нец Aunuksenkaupunki, Aunuksenlinna
vaakuna
Aunus Оло́нец
Koordinaatit: 60°59′N, 32°58′E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Aunuksen kansallinen piiri
Perustettu	1137
Pinta-ala  ()
– Kokonaispinta-ala	6 km²
Väkiluku (2005)	9 800
– Väestötiheys	1 633,3 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+4
Postinumero	186000
Suuntanumero(t)	+7 81436
Aunuksen kansallisen piirin hallintokeskus
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Aunus (myös Aunuksenkaupunki ja Aunuksenlinna, karjalaksi Anus eli Anuksenlinnu, ven. Оло́нец, Olonets) on kaupunki ja kaupunkikunta Karjalan tasavallassa ja Aunuksen kansallisen piirin keskus. Aunus on yksi Pohjois-Venäjän vanhimmista kaupungeista. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta 1137: kaupunginoikeudet Aunus sai puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Itse kaupunki sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdssa lähellä Laatokan rantaa. Aunuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status. Kaupungissa on nykyisin 11 400 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.

Kaupunkikunta

Aunus on nykyisin kaupunkikunta, johon itse kaupungin lisäksi kuuluvat kylät Verhovje, Immalitsy, Kapšoila, Putilitsa, Riipuskala, Sudalitsa, Tatšelitsa ja Tahtasovo.

Aunuksen kaupunkikunta rajoittuu pohjoisessa Koveran, idässä Kuittisen, etelässä Mäkriän, lännessä Kotsilan ja luoteessa Tuksan maalaiskuntaan.

Aunus on maatalousvaltaisen seudun keskus. Itse kaupungissa on muun muassa historiallinen museo, taidemuseo, hotelli ja urheilukoulu. Kaupungin ympäristöön on viime aikoina ilmaantunut runsaasti pietarilaisten uusrikkaiden kesämökkejä. Aunuksella on ystävyystoimintaa Mikkelin seudulle sekä Keski-Kainuuseen, erityisesti Ristijärvelle ja Hyrynsalmelle.

Asukasluvun kehitys

Väkiluku	1897	1959	1970	1979	1989	2003	2005
Olonets	1 300	5 000	7 800	10 400	11 400	10 200	9 816

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.

Historiaa

Kerrotaan, että tsaari Pietari Suuri matkustaessaan Karjalassa reellä heräsi kolmesti peräjälkeen ja kysyi retkueen sijaintia. Hänelle vastattiin: "Aunuksessa". Tsaari lopulta totesi: "Aunus on varmasti Venäjän suurin kaupunki."

Vuonna 1919 suomalainen vapaaehtoisjoukko tunkeutui Suur-Suomi-aatteen siivittämänä Itä-Karjalaan. Tämä vapaaehtoinen sotilasjoukko tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta; retken alussa joukko valtasi lyhytaikaisesti Aunuksenkaupungin.

Jatkosodassa Aunuksen Karjala ja Aunus olivat Suomen miehittämänä syyskuusta 1941 kesään 1944 saakka. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus. Suomalaisten päämaja oli Nurmoilan kylässä hieman kaupungista pohjoiseen.

Jatkosodan aikana Aunukseen valmistui rautatie, Aunuksen rata, joka yhdisti kaupungin Suomen rataverkkoon. Neuvostoliitossa vuonna 1970 valmistui yhteys etelään Lotinanpeltoon.

Ennen kuntauudistusta 2006 nykyisen kaupunkikunnan kylät muodostivat Aunuksen kaupungista erillisen maalaiskunnan. Venäjän keisarikunnassa, ennen 1920-luvun hallintouudistusta tämä alue kuului Riipuskalan kuntaan.

Katso myös

• Aunuksenkarjalan kieli
• Aunuksen Karjala

Aiheesta muualla

• Olonets.ru Kaupunkiportaali
• Aunuksen kansallisen piirin viralliset sivut
• Древний город Олонец Vanhan Aunuksen historiaa. livviki.karelia.ru (venäjäksi)
• Olonets Turoperator Delfin
• Wikimapia satelliittikarttalinkki (Aunus =Olonets, Олонец)
• Linkki neuvostoliittolaiseen mittakaavan 1:1000000 karttaan vuodelta 1988, jossa Aunus (=Олонец, Olonets) (venäjäksi)