Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ar:نبات عصاري
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:گیاه آب‌دار
Rivi 44: Rivi 44:
[[es:Suculenta]]
[[es:Suculenta]]
[[eo:Sukulenta planto]]
[[eo:Sukulenta planto]]
[[fa:گیاه آب‌دار]]
[[fr:Plante succulente]]
[[fr:Plante succulente]]
[[ko:다육 식물]]
[[ko:다육 식물]]

Versio 7. toukokuuta 2012 kello 19.14

Sempervivum calcareum, eräs mehitähti.
Aaloen haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.

Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa mehivartisiin (muun muassa kaktus- ja tyräkkikasvit) ja mehilehtisiin (muun muassa maksaruohot ja agaavet) kasveihin.

Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja karvan peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet piikeiksi, jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt yhteyttävä mehivarsi.

Monet mehikasvit ovat niin sanottuja CAM-kasveja (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen vakuoliin omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan vakuoliin, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.

Heimo Mehikasvilajit Mehimäinen osa Levinneisyys Esimerkkisukuja ja -lajeja
Agavaceae agaavekasvit 300 lehti Pohjois- ja Keski-Amerikka agaavet
Aizoaceae jääruohokasvit 2000 lehti Afrikan eteläosa kivikukat, jääpäivikit
Apocynaceae oleanterikasvit 500 varsi Afrikka, Arabian niemimaa, Intia paksujalat
Asphodelaceae 500 lehti Afrikka, Madagaskar aaloet
Cactaceae kaktuskasvit 1600 varsi Amerikat lähes kaikki kaktukset
Crassulaceae maksaruohokasvit 1300 lehti maailmanlaajuinen maksaruohot, mehitähdet, paunikot
Didiereaceae 11 varsi Madagaskar (endeeminen)
Euphorbiaceae tyräkkikasvit 500 varsi ja/tai lehti Afrikka, Madagaskar, Intia jotkin tyräkit, mm. pylvästyräkki
Portulacaceae portulakkakasvit ? lehti ja varsi Amerikat