Ero sivun ”Käki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
vähän lähteitä |
|||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi.{{lähde}} Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutua käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi. |
Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi.{{lähde}} Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutua käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi. |
||
Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.<ref name="laine"></ref> |
|||
== Ravinto == |
== Ravinto == |
||
Käki syö hyönteisiä, |
Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J, | Nimeke = Suomalainen lintuopas | Vuosi = 2009 | Sivu = 191 | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja. |
||
== Uskomukset == |
== Uskomukset == |
||
Versio 5. toukokuuta 2012 kello 19.41
| Käki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Käkilinnut Cuculiformes |
| Heimo: | Käet Cuculidae |
| Suku: | Käet Cuculus |
| Laji: | canorus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cuculus canorus |
|
 Käen levinneisyys, pesimisalue tummanvioletilla ja talvehtimisalue vaaleanvioletilla |
|
| Katso myös | |
Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta eli kukunnasta, jota se harjoittaa myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain uros kukkuu, naaras pilittää kiihtyvästi "pypypypypypy".
Koko ja ulkonäkö
Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle. Käen pituus on 35 cm, siipikärkiväli 60 cm ja paino n. 120 g. Käen laulu on kaikille tuttu ”kukkuu, kukkuu”, mutta laulusarjan lopussa kuuluva tuhahdus ”käkh” on aiheuttanut linnulle sen suomenkielisen nimen. Naaraan ääni on kiihkeä pulina, joka muistuttaa pikkukuovia.
Vanhin suomalainen rengastettu käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
Käkeä tavataan Euroopassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä. Suomessa pesii koko maassa noin 60 000 paria. Käkemme talvehtivat trooppisessa Afrikassa.
Elinympäristö
Käki elää kaikenlaisissa metsissä, suoalueilla ja rannoilla. Elinympäristöä tärkeämpää on isäntälinnun pesän löytäminen.
Lisääntyminen
Käki on pesäloinen, eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin. Useimmiten käki munii Suomessa leppälintujen pesiin. Muita lintulajeja, joiden pesiin käki munii, ovat mm. västäräkki, harmaasieppo ja järripeippo. Naaraskäet voivat munia hyvin eri värisiä munia, joten niille kelpaavat vain tietyn isäntälajin pesät. Suomessa on havaittu käen munineen noin 40 lintulajin pesään.
Käkinaaras voi munia noin 20 munaa lisääntymiskauden, touko–kesäkuu, aikana, mutta tavallisesti vain noin 10. Muna kuoriutuu noin 12 päivässä. Koska käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä, jonka seurauksena munat ehkä särkyvät[2]. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon.
Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi.lähde? Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutua käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi.
Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.[3]
Ravinto
Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.[3] Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja.
Uskomukset
Käkeen liittyy monia uskomuksia. Jotkut laskevat, kuinka monta kertaa käki kukkuu. Määrän uskotaan tarkoittavan laskijan elinvuosia.
Toisen uskomuksen mukaan käki muuttuu syksyllä haukaksi. Tämä väärinkäsitys johtuu siitä, että käki muistuttaa ulkonäöltään pientä haukkaa.
Erityistä
Käki on kuvattuna Suomenniemen kunnan vaakunassa.
Lähteet
- ↑ Cuculus canorus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.
- ↑ a b Laine, Lasse J,: Suomalainen lintuopas, s. 191. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
Aiheesta muualla
- Haartman, Lars von 1981: Käen ja sen säännöllisen isäntälajin rinnakkaisevoluutiosta. – Ornis Fennica 58:1–9.
- Haikola, Juha & Jarkko Rutila: Käki. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22027.
- Latja, Raimo & Savolainen, Jyrki 1988: Käki kateissa Inarista 1987? – Lintumies 2.1988 s. 87. LYL.
- Väisänen, Risto A. 1974: Käen Cuculus canorus käyttäytymisestä kolopesällä. – Lintumies 3–4.1974 s. 117–118. SLY.
- Nyberg, Teuvo & Vestelin, Olavi & Arjanne, Satu & Kenno, Pirkko & Leinonen, Matti & Palosaari, Matti & Vehmas, Päivi 2001: Koulun Ympäristötieto 4