Ero sivun ”Käki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
vähän lähteitä
Rivi 43: Rivi 43:
Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi.{{lähde}} Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutua käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi.
Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi.{{lähde}} Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutua käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi.


Kolmiviikkoisena poikanen lähtee pesästä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.
Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.<ref name="laine"></ref>


== Ravinto ==
== Ravinto ==
Käki syö hyönteisiä, myös muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia. Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja.
Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J, | Nimeke = Suomalainen lintuopas | Vuosi = 2009 | Sivu = 191 | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja.


== Uskomukset ==
== Uskomukset ==

Versio 5. toukokuuta 2012 kello 19.41

Käki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Käkilinnut Cuculiformes
Heimo: Käet Cuculidae
Suku: Käet Cuculus
Laji: canorus
Kaksiosainen nimi

Cuculus canorus
Linnaeus, 1758

Käen levinneisyys, pesimisalue tummanvioletilla ja talvehtimisalue vaaleanvioletilla
Käen levinneisyys, pesimisalue tummanvioletilla ja talvehtimisalue vaaleanvioletilla
Katso myös

  Käki Wikispeciesissä
  Käki Commonsissa

Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta eli kukunnasta, jota se harjoittaa myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain uros kukkuu, naaras pilittää kiihtyvästi "pypypypypypy".

Koko ja ulkonäkö

Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle. Käen pituus on 35 cm, siipikärkiväli 60 cm ja paino n. 120 g. Käen laulu on kaikille tuttu ”kukkuu, kukkuu”, mutta laulusarjan lopussa kuuluva tuhahdus ”käkh” on aiheuttanut linnulle sen suomenkielisen nimen. Naaraan ääni on kiihkeä pulina, joka muistuttaa pikkukuovia.

Vanhin suomalainen rengastettu käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.

Levinneisyys

Käkeä tavataan Euroopassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä. Suomessa pesii koko maassa noin 60 000 paria. Käkemme talvehtivat trooppisessa Afrikassa.

Elinympäristö

Käki elää kaikenlaisissa metsissä, suoalueilla ja rannoilla. Elinympäristöä tärkeämpää on isäntälinnun pesän löytäminen.

Lisääntyminen

Käki on pesäloinen, eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin. Useimmiten käki munii Suomessa leppälintujen pesiin. Muita lintulajeja, joiden pesiin käki munii, ovat mm. västäräkki, harmaasieppo ja järripeippo. Naaraskäet voivat munia hyvin eri värisiä munia, joten niille kelpaavat vain tietyn isäntälajin pesät. Suomessa on havaittu käen munineen noin 40 lintulajin pesään.

Käkinaaras voi munia noin 20 munaa lisääntymiskauden, touko–kesäkuu, aikana, mutta tavallisesti vain noin 10. Muna kuoriutuu noin 12 päivässä. Koska käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä, jonka seurauksena munat ehkä särkyvät[2]. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon.

Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi.lähde? Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutua käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi.

Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.[3]

Ravinto

Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.[3] Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja.

Uskomukset

Käkeen liittyy monia uskomuksia. Jotkut laskevat, kuinka monta kertaa käki kukkuu. Määrän uskotaan tarkoittavan laskijan elinvuosia.

Toisen uskomuksen mukaan käki muuttuu syksyllä haukaksi. Tämä väärinkäsitys johtuu siitä, että käki muistuttaa ulkonäöltään pientä haukkaa.

Erityistä

Käki on kuvattuna Suomenniemen kunnan vaakunassa.

Lähteet

  1. Cuculus canorus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.
  3. a b Laine, Lasse J,: Suomalainen lintuopas, s. 191. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.

Aiheesta muualla

  • Haartman, Lars von 1981: Käen ja sen säännöllisen isäntälajin rinnakkaisevoluutiosta. – Ornis Fennica 58:1–9.
  • Haikola, Juha & Jarkko Rutila: Käki. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22027.
  • Latja, Raimo & Savolainen, Jyrki 1988: Käki kateissa Inarista 1987? – Lintumies 2.1988 s. 87. LYL.
  • Väisänen, Risto A. 1974: Käen Cuculus canorus käyttäytymisestä kolopesällä. – Lintumies 3–4.1974 s. 117–118. SLY.
  • Nyberg, Teuvo & Vestelin, Olavi & Arjanne, Satu & Kenno, Pirkko & Leinonen, Matti & Palosaari, Matti & Vehmas, Päivi 2001: Koulun Ympäristötieto 4