Huuto

Huuto
Nimi	Huuto
Tekijä	Edvard Munch
Valmistumisvuosi	1893
Taiteenlaji	maalaus
Korkeus	91 cm
Leveys	73,5 cm
Sijainti	Kansallisgalleria
Paikkakunta	Oslo
Koordinaatit	59°54'58"N, 10°44'15"E
Infobox OK

Huuto (norj. Skrik, alun perin Epätoivo, 1893-1910) on norjalaisen ekspressionistisen taidemaalarin Edvard Munchin maalaus. Sitä pidetään hänen merkittävimpänä teoksenaan, ja se onkin kuuluisin norjalainen maalaus. Se symboloi eksistentiaalista ahdistusta. Taustalla on Oslon kaupunki, verenpunainen taivas ja kävelykatu, jota usein luullaan sillaksi kaiteen vuoksi, ja jolla huutava mies seisoo.

Munch kirjoitti:

"Kävelin polkua pitkin kahden ystävän kanssa – – aurinko oli laskemassa – – yhtäkkiä taivas muuttui verenpunaiseksi – – pysähdyin, tuntien itseni uupuneeksi, ja nojasin aitaan – – sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta ja tulisia kieliä – – ystäväni jatkoivat kävelyään, ja minä seisoin siinä, vapisten ahdistuksesta – – ja tunsin loputtoman huudon kulkevan läpi luonnon."

Tutkijoiden mukaan Munchin kuvailema tilanne saattoi tapahtua talvella 1883–1884, jolloin Krakataun tulivuorenpurkauksesta syntyneet tuhkapilvet saivat auringonlaskut näyttämään poikkeuksellisen punaisilta aina Euroopassa saakka. Maalauksessa esiintyvä hahmo on saattanut saada innoituksensa perulaisesta muumiosta, jonka Munch oli aiemmin nähnyt Pariisin maailmannäyttelyssä 1889.

Edvard Munch teki Huuto-aiheesta useita versioita eri medioilla. Oslon Munch-museossa on kahdesta maalatusta versiosta toinen (1910) ja yksi pastellimaalaus. Toinen (1893) maalatuista versioista on Norjan Kansallisgalleriassa. Munch teki samasta aiheesta myös litografian (1895), ja lisäksi aiheesta on olemassa Munchin luonnoksia.

Tauluvarkaudet

Kansallisgallerian Huuto varastettiin 12. helmikuuta 1994, mutta saatiin takaisin saman vuoden toukokuussa. Munch-museon Huuto puolestaan varastettiin 22. elokuuta 2004. Samalla varastettiin myös toinen Munchin maalaus, Madonna.

Norjalainen uutislehti Dagbladet kertoi 28. huhtikuuta 2005, että Munch-museon Huuto ja Madonna olisi tuhottu polttamalla. 31. elokuuta 2006 Norjan poliisi kuitenkin ilmoitti löytäneensä maalaukset "odotettua paremmassa kunnossa". Madonna saatiin restauroitua ennalleen, mutta Huutoa ei voitu täysin palauttaa kärsimistään vaurioista.

Huudon ja Madonnan konservointi perustui tekemällä kattava arvio vaurioituneista kuvista. Maalaukset tutkittiin perusteellisesti käyttämällä mikroskooppia, rontgeniä, ultravioletti- ja infrapunamenetelmiä. Pigmenttien ja sidosaineiden näytteitä lähetettiin ulkoisiin laboratorioihin analyysejä varten. Kuvien teknisestä ja kemiallisesta koostumuksesta kerättiin paljon tietoa ja nykyisin käytettävät konservointimenetelmät perustuvat näiden kokeiden ja raporttien tuloksiin, sekä menetelmien yksityiskohtaisen valinnan arviointiin. Nevotteluja käytiin myös kansainvälisten konservointialan taidekonservointiasiantuntijoiden kanssa. Työn tulokset esitettiin Oslon Munch-museossa vuonna 2008.

Myynti 2012

Norjalainen Petter Olsen omisti erään Huudon pastelliversion. Se myytiin Sothebyssa toukokuussa 2012 91,3 miljoonalla eurolla, mikä on huutokaupan kautta myytyjen taideteosten kaikkien aikojen ennätys. Olsen aikoo käyttää maalauksesta tulevat rahat taidekeskukselle, museolle ja hotellille, jotka hän perustaa maatilalleen.