Ero sivun ”Retiisi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti muokkasi: ne:मूला
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: tt:Редис
Rivi 115: Rivi 115:
[[sv:Rädisa]]
[[sv:Rädisa]]
[[tl:Labanos]]
[[tl:Labanos]]
[[tt:Редис]]
[[te:ముల్లంగి]]
[[te:ముల్లంగి]]
[[vi:Cải củ]]
[[vi:Cải củ]]

Versio 16. huhtikuuta 2012 kello 19.34

Retiisi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Retikat Raphanus
Laji: sativus
Kaksiosainen nimi

Raphanus sativus
L.

Katso myös

  Retiisi Wikispeciesissä
  Retiisi Commonsissa

Retiisi (Raphanus sativus var. sativus) ja retikka (Raphanus sativus var. niger) ovat ristikukkaiskasvien heimoon kuuluvia juureksia. Ne ovat peltoretikan läheisiä sukulaisia ja mahdollisesti siitä kehittyneitä. Retikka on muodoista huomattavasti vanhempi.

Käyttö

Kasvista syödään usein alkeisvarsi, joskin koko kasvi on syömäkelpoinen ja sen lehtiä voidaan käyttää salaattina. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta Aasiassa myös keitettynä[1].

Retiisi- ja retikkalajeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille ominaisista glukosinolaateista, jotka ovat rikkipitoisia glykosideja. Kasvin solukkojen rikkoutuessa yhdisteet hajoavat, ja syntyy sinappiöljyjä, jotka ovat eri lajeilla erilaisia.

Ulkonäkö

Retiisejä on erivärisiä; nykyään punaiset ovat yleisimpiä. Punaisten lisäksi on olemassa valkoisia, vaaleanpunaisia ja harmahtavia retiisejä; vanhimmat lajikkeet ovat valkoisia. Suurella ja pyöreällä keltaisella lajikkeella on sitruunaa muistuttava ominaismaku. Retiisien ja retikoiden koko vaihtelee. Jotkin yksilöt kasvavat jopa kilogramman painoisiksi.

Itäaasialaista valkoista retikkaa kutsutaan nimellä daikon. Daikonin yleisin lajike on porkkanan muotoinen ja maultaan mieto, 20–35 cm:n pituinen ja 5–10 cm:n paksuinen.

Viljely

Retiisin optimaalinen viljelylämpötila on noin 10 °C. Retiisit kasvavat parhaiten hieman happamassa tai neutraalissa, hedelmällisessä maaperässä ja tarvitsevat paljon kosteutta. Liian kuivassa maaperässä retiisit helposti kitkeröityvät ja jäykässä maassa mukuloista voi tulla epämuodostuneita. Retiisin kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on tyypillisesti noin 35-60 päivää. Niiden kasvattaminen on helppoa myös kotipuutarhassa.

Retiisiä viljellään paljon erityisesti Alankomaissa, missä kasvukausi avomaalla on tyypillisesti keväällä, esimerkiksi maaliskuussa. Talvella retiisiä voidaan kasvattaa matalissa lasitetuissa tai muovitetuissa tunneleissa, mutta varsinaisia täyskorkeita kasvihuoneita retiisi ei tarvitse.

Sadonkorjuu ja varastointi

Retiisi korjataan pääsääntöisesti käsin, mutta laajemmassa viljelymittakaavassa myös koneellisesti. Retiisi säilyy noin 2-3 viikkoa muovipussissa noin 0 °C:n lämpötilassa korjaamisen jälkeen.

Terveysvaikutukset

Retiisi on hyväksi hampaille, ikenille, hiuksille ja kynsille.[2]

Lähteet

  1. Gudmund Balvoll: Vihannesten avomaaviljely, s. 170. Jyväskylä: Opetushallitus, 1998. fi
  2. Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio: Hyvä hyötytarha, WSOY, Porvoo 1995

Aiheesta muualla