Ero sivun ”Syklopropaani” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: no:Syklopropan |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: fa:سیکلوپروپان |
||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
[[en:Cyclopropane]] |
[[en:Cyclopropane]] |
||
[[es:Ciclopropano]] |
[[es:Ciclopropano]] |
||
[[fa:سیکلوپروپان]] |
|||
[[fr:Cyclopropane]] |
[[fr:Cyclopropane]] |
||
[[it:Ciclopropano]] |
[[it:Ciclopropano]] |
Versio 15. huhtikuuta 2012 kello 17.05
Syklopropaani | |
---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] | |
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Syklopropaani |
PubChem CID | |
SMILES | C1CC1 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C3H6 |
Moolimassa | 42,08 g/mol g/mol |
Sulamispiste | −128 °C (145 K) |
Kiehumispiste | −33 °C (240 K) |
Tiheys | 0,001879 |
Syklopropaani C3H6 on hiilestä ja vedystä muodostunut yksinkertaisin rengasrakenteinen orgaaninen yhdiste. Se kuuluu rakenteellisesti sykloalkaanien aineryhmään. Sen CAS-numero on 75-19-4. Syklopropaani on kaasuna väritön.
Hiiliatomit muodostavat syklopropaanissa tasasivuisen kolmion. Syklopropaani on siis hiiliatomiensa suhteen tasomainen. Hiilten väliset 60° kulmat poikkeavat suuresti neljävalenssisen hiilen taipumuksesta muodostaa noin 109° kulmia, joten syklopropaanilla on paljon kulmajännitystä.[1] Kulmajännitys voidaan todeta röntgensäteillä tehtävillä elektronitiheysmittauksilla, joissa nähdään hiilten välisten kovalenttisten sidosten taipuminen. Jännittyneet sidokset tekevät syklopropaanista tavallista alkaania helpommin reagoivan. [1] Syklopropaani muuttuu hitaasti propeeniksi.
Syklopropaania on käytetty lääketieteessä muun muassa anestesiaan, mutta sen käytöstä on luovuttu, koska syklopropaanin ja ilman seos on herkästi räjähtävää.
Lähdeviitteet
- ↑ a b John McMurry: Organic Chemistry (5th edition), s. 124,125. Brooks/Cole, 2000. ISBN 0-534-37366-6. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- PubChem: Cyclopropane (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Cyclopropane (englanniksi)