Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p nimien kursivointi
Rivi 33: Rivi 33:
* [http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&si=A+I+212&&imagenum=2 Teos Atenemin sivuilla]
* [http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&si=A+I+212&&imagenum=2 Teos Atenemin sivuilla]


[[Luokka:Suomalaiset maalaukset]]
[[Luokka:Albert Edelfeltin maalaukset]]

Versio 15. huhtikuuta 2012 kello 14.36

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Nimi Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Tekijä Albert Edelfelt[1]
Valmistumisvuosi 1878[1]
Taiteenlaji öljymaalaus kankaalle
Korkeus 157 cm
Leveys 202 cm
Sijainti Turun linna(Ateneumin taidemuseo)
Paikkakunta Turku

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista on Albert Edelfeltin öljymaalaus vuodelta 1878. Sitä pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen merkkiteoksena ja huipentumana.[2][3]

Maalaus kuvaa Kaarle-herttuaa tarttumassa Klaus Flemingin ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on Turun linnan Sturenkirkko.[2] Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski Ebba Stenbock. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.[4] Maalauksen aiheena on Zachris Topeliuksen vuonna 1875 julkaistuun Maamme kirjaan sisältyvä tarina, jonka mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.[5]

Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa Jean-Léon Gérômen ateljeessa.[3][6]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.[3] Edelfelt sai Pariisissa oppia myös Jules Bastien-Lepagelta, johon tutustuttuaan hän alkoi kuvata arkielämää ulkoilmamaalauksen hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.[4][6]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli Pariisissa jo ohi. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin Lapsen ruumissaatossa. [3] Edelfelt ehti maalaamaan uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten Kuningatar Blanka (1877) ja Poltettu kylä (1879).[6]

Maalaus hankittiin Ateneumin kokoelmiin pian sen valmistuttua,[1] mutta se sijoitettiin Turun linnaan 1960. Tällä hetkellä se on linnan aulan ylätasanteella.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla