Ero sivun ”Georgi Părvanov” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LaaknorBot (keskustelu | muokkaukset)
AvocatoBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti muokkasi: he:גאורגי פרבאנוב
Rivi 56: Rivi 56:
[[ie:Georgi Parvanov]]
[[ie:Georgi Parvanov]]
[[it:Georgi Părvanov]]
[[it:Georgi Părvanov]]
[[he:גאורגי פארבאנוב]]
[[he:גאורגי פרבאנוב]]
[[la:Georgius Părvanov]]
[[la:Georgius Părvanov]]
[[lv:Georgijs Parvanovs]]
[[lv:Georgijs Parvanovs]]

Versio 7. huhtikuuta 2012 kello 23.27

Georgi Părvanov
Părvanov vierailulla valkoisessa talossa 2005

Georgi Sedeftšov Părvanov (bulg. Георги Седефчов Първанов, s. 28. kesäkuuta 1957) on Bulgarian presidentti 22. tammikuuta 2002 lähtien. Hän pitää itseään sosialistina ja tukee maan NATO ja EU-jäsenyyttä.

Părvanov syntyi Sirišnikissä Pernikin piirissä. Hän opiskeli matematiikkaa Sofian Pyhän Kliment Ohridskin yliopistolla ja valmistui 1981. Hän väitteli historiasta 1988. Tutkimuksissaan hän keskittyi erityisesti kansallisuuskysymykseen.

Părvanov liittyi Bulgarian kommunistipuolueen historian instituuttiin tutkijana 1981. Samana vuonna hän liittyi kommunistipuolueeseen, josta tuli Bulgarian sosialistipuolue 1990. Părvanov nousi BSP:n puheenjohtajaksi 1994, samana vuonna kun hänestä tuli parlamentin jäsen. Parlamentissa hän oli Ystävyys Kreikan kanssa -ryhmän johdossa ja vuodesta 1997 Demokraattisen vasemmiston -ryhmän johtaja.

Hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi marraskuussa 2001.

Părvanov paljasti 2006, että hänestä oli kansio entisen kommunistisen tiedustelupalvelu KDS:n arkistoissa nimellä "Gotse". Kansiota ei ole julkistettu, mutta hänen mukaansa häneltä pyydettiin vain historioitsijana neuvoja muistelmakirjaa varten yli sadan vuoden takaisista tapahtumista.[1]

Hänet valittiin toiselle kaudelle lokakuussa 2006. Părvanovia oli toisella kierroksella vastassa äärioikeistolaisen Natšionalen săjuz Atakan Volen Siderov. Părvanov sai jo ensimmäisellä kierroksella 64 % äänistä, mutta koska äänestysprosentti jäi alle 50 %, hän kohtasi toisella kierroksella Siderovin, jonka voitti 75,9–24,1 %.[2][3]

Toisella kaudella syytökset presidenttiä vastaan tiedustelupalveluyhteyksistä jatkuivat. Heinäkuussa 2007 salaisen poliisin jälkeenjääneitä papereita tutkivat erikoiskomissio vahvisti Părvanovin virallisesti salaisen palvelun agentiksi.

Părvanovia ja nykyistä salaista poliisia, NPS:aa vastaan hyökättiin myös väittämällä Părvanovin ja NPS:n keränneen salaa tietoja poliitikoista ja tuomareista. Tutkinnan jälkeen todisteita ei kuitenkaan löytynyt.[4]

Lähteet