Ero sivun ”Jussi Koskela” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Koskelan aikajana: - aikajana pois täältäkin |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
[[Edvin Laine]] ohjasi romaanin pohjalta kaksi elokuvaa; ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' (1968) ja ''[[Akseli ja Elina]]'' (1970). Kummassakin elokuvassa Jussi Koskelaa näytteli [[Risto Taulo]]. Vuosina [[2009]]–[[2010]] ensi-iltaan tulevassa kahdessa [[Timo Koivusalo]]n ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 2009 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' ja ''[[Täällä Pohjantähden alla II]]''-elokuvissa Jussi Koskelaa näyttelee [[Risto Tuorila]]. |
[[Edvin Laine]] ohjasi romaanin pohjalta kaksi elokuvaa; ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' (1968) ja ''[[Akseli ja Elina]]'' (1970). Kummassakin elokuvassa Jussi Koskelaa näytteli [[Risto Taulo]]. Vuosina [[2009]]–[[2010]] ensi-iltaan tulevassa kahdessa [[Timo Koivusalo]]n ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 2009 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' ja ''[[Täällä Pohjantähden alla II]]''-elokuvissa Jussi Koskelaa näyttelee [[Risto Tuorila]]. |
||
== Koskelan aikajana == |
|||
*[[1884]]: Jussi Koskela aloittaa torpan maiden kaivun. |
|||
*[[1885]]-[[1888|88]]: Ensimmäiset Koskelan rakennukset rakennetaan. |
|||
*[[1887]]: Akseli Koskela syntyy. Otto ja Anna Kivivuori ovat hänen kummeinaan. |
|||
*[[1892]]: Aleksis Koskela syntyy. |
|||
*[[1894]]: Vanha Valleen (rovasti) kuolee. Lauri Salpakari nimetään uudeksi kirkkoherraksi. Hän vierailee Koskelassa loppukesästä. |
|||
*[[1895]]: Pentinkulman kansakoulu valmistuu. Jussi lähettää Akselin kouluun kahdeksi vuodeksi, missä hän ystävystyy Kivivuoren nuoremman pojan Oskarin kanssa |
|||
*[[1895]]: August "Aku" Koskela syntyy. Kirkkoherra vierailee rouvansa kanssa toistamiseen Koskelassa. He päättävät luovuttaa Jussille raivausmitalin. |
|||
*[[1902]]: Akseli pääsee ripille. |
|||
*[[1904]]: Raivausmitali luovutetaan Jussille. |
|||
*[[1906]]: Työväenyhdistys perustetaan ja Akseli liittyy sen jäseneksi. |
|||
*[[1907]]: Aleksi pääsee ripille. Akseli ihastuu Elinaan. |
|||
*[[1908]]: Työväenyhdistyksen taloa rakennetaan. Seksisuhde Akselin ja Leppäsen Aunen välillä. Akselin ihastus Elinaan jatkuu. |
|||
*[[1910]]: Akselin ihastus Elinaan selviää molemminpuoliseksi ja he menevät loppukesästä naimisiin. Koskelaan rakennetaan uusi rakennus, johon Jussi, Alma ja nuoremmat veljekset muuttavat. Jussi luovuttaa torpan Akselille. |
|||
*[[1910]]: Akseli valitaan työväen yhdistyksen johtokuntaan. |
|||
*[[1912]]: Aku pääsee ripille. |
|||
*[[1913]]: Vilho Koskela, Akselin ja Elinan ensimmäinen lapsi syntyy. Elinan vanhempi veli Janne Kivivuori ja Sanni Silander nimetään hänen kummeikseen. |
|||
*[[1915]]: Akselin ja Elinan toinen poika Eero Koskela syntyy. Halmeen Aadolf vaimoineen nimetään hänen kummikseen sen kunniaksi. |
|||
*[[1917]]: Koskelan veljekset ovat mukana työväen kahakoissa ja lakoissa. Suojeluskunta ja järjestyskaarti perustetaan. Suomi julistautuu itsenäiseksi. |
|||
*[[1918]]: Järjestyskaarti muuttuu Punakaartiksi. [[Suomen sisällissota|Sisällissota]] alkaa. Kartanon herra ja Töyryn Kalle kuolevat Punaisten käsissä. Aleksi ja Aku Koskela, Halmeen Aadolf, Laurilat, Silanderin Kalle, vanhempi Ylöstalo, sekä monia muita Pentinkulmalaisia kuolee sodan jälkeisissä teloituksissa. Punapäällikkönä sodan aikana toiminut Akseli Koskela ja Oskari Kivivuori koettavat paeta Venäjälle mutta he jäävät monen muun mukana saksalaisten kynsiin lähellä Lahtea. Oskari kuolee heidän koettaessaan taistella vastaan. Akselin vankeusaika Hennalassa alkaaa. Hänet tuomitaan kuolemaan, mutta tuomio perutaan myöhemmin ja muutetaan elinkautiseksi vankeudeksi. |
|||
*[[1921]]: Akseli pääsee elinkautisesta vankeustuomiosta ehdonalaiseen vapauteen. |
|||
*[[1922]]: Koskelan torppa lunastetaan itsenäiseksi. Akseli ostaa lisää maita ja saa myös Elinan Oskulta perimät Kivivuoren maat. |
|||
*[[1923]]: Jussi Koskela kuolee aivohalvaukseen kesäpäivänä. Kaarina Koskela, ensimmäinen Koskelassa syntynyt tyttö, syntyy. |
|||
*[[1927]]: Juhani Koskela, Akselin ja Elinan viides ja viimeinen lapsi syntyy. Akseli vapautuu ehdonalaisesta. Vilho menee ripille. |
|||
*[[1929]]: Vilho voittaa koulujen väliset hiihtokisat. |
|||
*[[1930]]-[[1933|33]]: Lapuan liikkeen aika. Koskelan navettaa rakennetaan. Eero ja Voitto pääsevät ripille. Ellen Salpakari, Rovastin rouva, kuolee. |
|||
*[[1934]]: Vilho sotaväessä. |
|||
*[[1937]]: Janne Kivivuori pääsee eduskuntaan. Otto Kivivuori (Elinan isä) kuolee. Loput Koskelan maat saadaan raivatuiksi. Eero sotaväessä. |
|||
*[[1938]]: Kaarina pääsee ripille ja ihastuu Kiviojan Aulikseen. |
|||
*[[1939]]: Voitto sotaväessä. Vilho, Eero ja Voitto joutuvat Talvisodan rintamalle. Anna Kivivuori, Elinan äiti kuolee marraskuun lopussa. |
|||
*[[1940]]: Eero ja Voitto kuolevat talvisodassa. Vilho menee upseerikouluun ja kohoaa vänrikiksi. |
|||
*[[1941]]: Kaarina ja Aulis alkavat seurustella. Jatkosota alkaa. |
|||
*[[1942]]: Aulis kosii Kaarinaa. Vilho kohoaa luutnantiksi. |
|||
*[[1944]]: Vilho Koskela kuolee jatkosodan rintamalla. |
|||
*[[1946]]: Kaarina ja Aulis menevät naimisiin. Rovasti Lauri Salpakari kuolee. |
|||
*[[1947]]: Loput Pappilan puoleisesta suosta liitetään Koskelaan. Akseli Koskela kuolee sydänkohtaukseen. Juhanista tulee Koskelan talon isäntä. |
|||
*[[1951]]: Janne Kivivuori vierailee Koskelassa. |
|||
{{tynkä/Fiktio}} |
{{tynkä/Fiktio}} |
||
Versio 29. maaliskuuta 2012 kello 17.22
Johannes "Jussi" Koskela on yksi keskeisimmistä hahmoista Väinö Linnan trilogiassa Täällä Pohjantähden alla. Tunnetuksi on tullut teoksen alkulause: "Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi". Jussi on Pentinkulmalle suurten nälkävuosien aikoihin tullut huutolaispoika, joka haluaa rakentaa oman torppansa pappilan omistamalle maalle. Kirkon rovasti suostuu tähän ja antaa Jussille luvan rakentaa pappilan suolle oman torppansa. Suon kuivaaminen ja torpan rakentaminen suolle on raskasta ja Jussi joutuu tekemään paljon töitä ennen kuin suolle rakennetut pellot tuottavat tulosta. Tästä työstä hän saa myöhemmin maanviljelysseuran raivausmitalin. Jussi on myöhemmin korotettu perinteisen suomalaisen miehen symboliksi, työtäpelkäämättömäksi ja puhumattomaksi mieheksi.
Jussi Koskela on aviossa Alman kanssa, jonka kanssa hän saa kolme poikaa: Akseli, August ja Aleksis. Pojista vanhin, Akseli perii myöhemmin Jussilta tämän torpan. August "Aku" ja Aleksis tuomitaan teloitettaviksi sisällissodan jälkeisessä kenttäoikeudenkäynnissä. Jussi sairastuu aivohalvaukseen käymäläreissullaan keskellä kesäpäivää 1922 ja kuolee syksyllä ollessaan silloin 68-vuotias.
Jussi on äksy ja vaitelias, mutta ahkera työmies. Hänen luonnettaan koventavat vielä monet ikävät tapahtumat: työn tuottama jatkuva selkäkipu, epävarmuus tulevaisuudesta joka vaivasi kaikkia sekä myöhemmin poikien kuolema. Koko elämänsä ajan hän on kuitenkin kunnollinen mies, joka kohtelee herrasväkeä kunnioittavasti. Hänen nuukuutensa on kylällä kuuluisaa, sillä jossain määrin hän on myös ahne: aina pitäisi saada enemmän säästöön.
Edvin Laine ohjasi romaanin pohjalta kaksi elokuvaa; Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Kummassakin elokuvassa Jussi Koskelaa näytteli Risto Taulo. Vuosina 2009–2010 ensi-iltaan tulevassa kahdessa Timo Koivusalon Täällä Pohjantähden alla ja Täällä Pohjantähden alla II-elokuvissa Jussi Koskelaa näyttelee Risto Tuorila.