Ero sivun ”Inhottujärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
coord
Rivi 5: Rivi 5:
| kuva = Pomarkunjoen säännöstelypato.jpg
| kuva = Pomarkunjoen säännöstelypato.jpg
| kuvateksti = Pomarkunjoen sääntelypato Inhottujärven luoteispäässä Riuttansalmella
| kuvateksti = Pomarkunjoen sääntelypato Inhottujärven luoteispäässä Riuttansalmella
| koordinaatit = {{coord|61|37.2|N|22|08.5|E|type:waterbody_scale:40000_region:FI|display=title,inline}}
| koordinaatit =
| pinta-ala = 4,49 <ref name="Saari5-7">Saari 2006: 5-7.</ref>
| pinta-ala = 4,49 <ref name="Saari5-7">Saari 2006: 5-7.</ref>
| korkeus =43,10 <ref name="Saari5-7"/>
| korkeus = 43,10 <ref name="Saari5-7"/>
| rantaviiva = 24 <ref name="Saari5-7"/>
| rantaviiva = 24 <ref name="Saari5-7"/>
| suurinsyvyys =
| suurinsyvyys =
| keskisyvyys = 0,8 <ref name="Saari5-7"/>
| keskisyvyys = 0,8 <ref name="Saari5-7"/>
| tilavuus = 0,0039 <ref name="Saari5-7"/>
| tilavuus = 0,0039 <ref name="Saari5-7"/>
| valuma-alue =2086 <ref name="Saari5-7"/>
| valuma-alue = 2086 <ref name="Saari5-7"/>
| laskujoki = [[Noormarkunjoki]] ([[Oravajoki]], [[Hanhijoki (Noormarkku)|Hanhijoki]]), [[Pomarkunjoki]] <ref name="Saari5-7"/>
| laskujoki = [[Noormarkunjoki]] ([[Oravajoki]], [[Hanhijoki (Noormarkku)|Hanhijoki]]), [[Pomarkunjoki]] <ref name="Saari5-7"/>
| virtaus = 21<ref>Saari 2006: 10.</ref>
| virtaus = 21<ref>Saari 2006: 10.</ref>

Versio 26. maaliskuuta 2012 kello 21.26

Inhottujärvi
Pomarkunjoen sääntelypato Inhottujärven luoteispäässä Riuttansalmella
Pomarkunjoen sääntelypato Inhottujärven luoteispäässä Riuttansalmella
Koordinaatit 61°37.2′N, 22°08.5′E
Sijainti Pori (Noormarkku), Pomarkku
Valtio Suomi
Pinta-ala 4,49 [1] km²
Pinnankorkeus 43,10 [1] m
Rantaviiva 24 [1] km
Keskisyvyys 0,8 [1] m
Tilavuus 0,0039 [1] km³
Valuma-alue 2086 [1] km²
Laskujoki Noormarkunjoki (Oravajoki, Hanhijoki), Pomarkunjoki [1]
Virtaus 21[2] /s
Järvinumero 36.021.1.001

Inhottujärvi (myös Inhottu[3]) on Karvianjoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee pääosaltaan Noormarkussa Porissa ja pienemmältä osaltaan Pomarkussa Satakunnan maakunnassa.[1]

Vesistösuhteet

Järvi on Karvianjoen vesistön keskusjärvi. Pohjoisesta siihen laskee Kynäsjoki, joka saa alkunsa Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä Kynäsjärvestä. Idästä siihen laskee Lassilanjoki, joka saa alkunsa Lavian Karhijärvestä.[1]

Lasku-uomia Inhottujärvellä on kaksi: Pomarkunjoki, joka edelleen virtaa Isojärveen Pomarkun ja Siikaisten rajalla, ja Noormarkunjoki, joka laskee Eteläjoen nimellä mereen Ahlaisissa Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: Oravajokena ja Hanhijokena, jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on bifurkaatiojärvi, jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta Merikarvianjoen kautta Merikarvialla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun Poosjärven ja Ahlaisissa mereen laskevan Pohjajoen muodostaman vesireitin kautta.[1]

Vesistöhistoriaa

Karvianjoen vesistöalueella on etenkin 1900-luvulla, mutta osittain jo aiemmin tehty lukuisia vesistöjärjestelyjä, joissa järviä on laskettu ja puroja ja jokia perattu etenkin viljelymaan kuivattamiseksi. Näin vesistön suurimmista järvistä muun muassa Kynäsjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi ja Isojärvi ovat säännösteltyjä.[1]

Veden laatu ja kuormitus

Inhottujärvi on vetensä laadun puolesta rehevä, humuspitoinen, matala järvi, joka on vähitellen kasvamassa umpeen, ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Ravinne- ja kiintoainekuormitusta aiheuttavat etenkin valuma-alueen maa- ja metsätalous, suo-ojitukset, turvetuotanto sekä haja- ja taajama-asutus.[4]

Mataloituminen ja umpeenkasvu

Umpeenkasvu on järvissä luontaista, mutta esimerkiksi veden pintaa laskemalla ihminen voi nopeuttaa sitä suuresti. Säännöstelyllä lasketussa Inhottujärvessä on tapahtunut juuri näin, ja sitä onkin luonnehdittu olemukseltaan tyypilliseksi lasketuksi järveksi, jolle on tyypillistä pitkälle ulapalle ulottuva kasvusto. Kasvillisuuden leviämistä edistävät lisäksi säännöstelyn myötä samalla korkeudella pysyvä vedenpinta ja tästä seuraava tulvien puute, ja samaan suuntaan vaikuttaa myös järveen tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus.[5]

Linnusto ja luontoarvot

Monen muun umpeenkasvavan järven tavoin Inhottujärvi on tärkeä lintujärvi. Se kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja myös Natura 2000 -ohjelmaan. Lintujärvenä järvi luetaan yhdeksi Etelä-Suomen parhaista. Järvellä esiintyviä lintulajeja ovat muiden muasssa kaakkuri, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, laulujoutsen, uivelo, ruskosuohaukka, kurki, luhtahuitti, liro, kalatiira, mustatiira ja pikkulepinkäinen. Nisäkkäistä esiintyy muiden muassa saukko. Järvityypiltään järvi on rehevä osmankäämi-sarpiotyypin järvi. [6][3]

Lähteet

  • Saari, Tuuli: Selvitys Inhottujärven säännöstelystä ja tilan parantamisesta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportterja 3/2006. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2006. ISBN 952-11-2357-5 (nid.), ISBN 952-11-2358-3 (PDF). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 26.3.2012).

Viitteet

  1. a b c d e f g h i j k Saari 2006: 5-7.
  2. Saari 2006: 10.
  3. a b Inhottujärvi www.ymparisto.fi. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.3.2012.
  4. Saari 2006: 10-11.
  5. Saari 2006: 11-12.
  6. Saari 2006: 14-16.