Ero sivun ”Inhottujärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
w |
|||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Vesistösuhteet== |
==Vesistösuhteet== |
||
Järvi on Karvianjoen vesistön [[keskusjärvi]], johon laskevat pohjoisesta Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä [[Kynäsjärvi|Kynäsjärvestä]] alkunsa saava Kynäsjoki ja idästä [[Lavia]]n [[Karhijärvi|Karhijärvestä]] alkunsa saava [[Lassilanjoki]].<ref name="Saari5-7"/> |
Järvi on Karvianjoen vesistön [[keskusjärvi]], johon laskevat pohjoisesta Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä [[Kynäsjärvi|Kynäsjärvestä]] alkunsa saava [[Kynäsjoki]] ja idästä [[Lavia]]n [[Karhijärvi|Karhijärvestä]] alkunsa saava [[Lassilanjoki]].<ref name="Saari5-7"/> |
||
Lasku-uomia inhottujärvellä on kaksi: [[Pomarkunjoki]], joka edelleen virtaa [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkun ja [[Siikainen|Siikaisten]] rajalla, ja [[Noormarkunjoki]], joka laskee [[Eteläjoki|Eteläjoen]] nimellä mereen [[Ahlainen|Ahlaisissa]] Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: [[Oravajoki|Oravajookena]] ja [[Hanhijoki (Noormarkku)|Hanhijokena]], jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on [[bifurkaatiojärvi]], jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta [[Merikarvianjoki|Merikarvianjoen]] kautta [[Merikarvia]]lla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun [[Poosjärvi|Poosjärven]] ja Ahlaisissa mereen laskevan [[Pohjajoki|Pohjajoen]] muodostaman vesireitin kautta.<ref name="Saari5-7"/> |
Lasku-uomia inhottujärvellä on kaksi: [[Pomarkunjoki]], joka edelleen virtaa [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkun ja [[Siikainen|Siikaisten]] rajalla, ja [[Noormarkunjoki]], joka laskee [[Eteläjoki|Eteläjoen]] nimellä mereen [[Ahlainen|Ahlaisissa]] Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: [[Oravajoki|Oravajookena]] ja [[Hanhijoki (Noormarkku)|Hanhijokena]], jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on [[bifurkaatiojärvi]], jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta [[Merikarvianjoki|Merikarvianjoen]] kautta [[Merikarvia]]lla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun [[Poosjärvi|Poosjärven]] ja Ahlaisissa mereen laskevan [[Pohjajoki|Pohjajoen]] muodostaman vesireitin kautta.<ref name="Saari5-7"/> |
||
Versio 26. maaliskuuta 2012 kello 20.33
| Inhottujärvi | |
|---|---|
 Pomarkunjoen sääntelypato Inhottujärven luoteispäässä Riuttansalmella |
|
| Sijainti | Pori (Noormarkku), Pomarkku |
| Valtio | Suomi |
| Pinta-ala | 4,49 [1] km² |
| Pinnankorkeus | 43,10 [1] m |
| Rantaviiva | 24 [1] km |
| Keskisyvyys | 0,8 [1] m |
| Tilavuus | 0,0039 [1] km³ |
| Valuma-alue | 2086 [1] km² |
| Laskujoki | Noormarkunjoki (Oravajoki, Hanhijoki), Pomarkunjoki [1] |
| Virtaus | 21[2] m³/s |
| Järvinumero | 36.021.1.001 |
Inhottujärvi (myös Inhottu[3]) on Karvianjoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee pääosaltaan Noormarkussa Porissa ja pienemmältä osaltaan Pomarkussa Satakunnan maakunnassa.[1]
Vesistösuhteet
Järvi on Karvianjoen vesistön keskusjärvi, johon laskevat pohjoisesta Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä Kynäsjärvestä alkunsa saava Kynäsjoki ja idästä Lavian Karhijärvestä alkunsa saava Lassilanjoki.[1]
Lasku-uomia inhottujärvellä on kaksi: Pomarkunjoki, joka edelleen virtaa Isojärveen Pomarkun ja Siikaisten rajalla, ja Noormarkunjoki, joka laskee Eteläjoen nimellä mereen Ahlaisissa Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: Oravajookena ja Hanhijokena, jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on bifurkaatiojärvi, jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta Merikarvianjoen kautta Merikarvialla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun Poosjärven ja Ahlaisissa mereen laskevan Pohjajoen muodostaman vesireitin kautta.[1]
Vesistöhistoriaa
Karvianojoen vesistöalueella on etenkin 1900-luvulla, mutta osittain myös jo aiemmin tehty lukuisia vesistöjärjestelyjä, joissa järviä on laskettu ja puroja ja jokia perattu etenkin viljelymaan kuivattamiseksi. Näin vesistön suurimmista järvistä muun muassa Kynäsjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi ja Isojärvi ovat säännösteltyjä.[1]
Veden laatu ja kuormitus
Inhottujärvi on vetensä laadun puolesta rehevä, humuspitoinen, matala järvi, joka on vähitellen kasvamassa umpeen, ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Kuormitusta järvelle sekä ravinteiden että kiintoaineiden muodossa aiheuttavat etenkin sen valuma-alueen maa- ja metsätalous, suo-ojitukset, turvetuotanto sekä haja- ja taajama-asutus.[4]
Mataloituminen ja umpeenkasvu
Umpeenkasvu on järvissä luontaista, mutta esimerkiksi veden pintaa laskemalla ihminen voi nopeuttaa sitä suuresti. Säännöstelyllä lasketussa Inhottujärvessä on tapahtunut juuri näin, ja sitä onkin luonnehdittu olemukseltaan tyypilliseksi lasketuksi järveksi, jolle on tyypillistä pitkälle ulapalle ulottuva kasvusto. Kasvillisuuden leviämistä edistävät lisäksi säännöstelyn myötä samalla korkeudella pysyvä vedenpinta ja tästä seuraava tulvien puute, ja samaan suuntaan vaikutttaa myös järveen tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus. Biomassan kertyessä kasvillisuutteen prosessi edelleen kiihtyy.[5]
Linnusto ja luontoarvot
Monen muun umpeenkasvavan järven tavoin Inhottujärvi on tärkeä lintujärvi ja se kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja myös Natura 2000 -ohjelmaan. Lintujärvenä järvi luetaan yhdeksi Etelä-Suomen parhaista. Järvellä esiintyviä lintulajeja ovat muiden muasssa kaakkuri, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, laulujoutsen, uivelo, ruskosuohaukka, kurki, luhtahuitti, liro, kalatiira, mustatiira ja pikkulepinkäinen. Nisäkkäistä esiintyy muiden muassa saukko. Järvityypiltään järvi on rehevä osmankäämi-sarpiotyypin järvi. [6][3]
Lähteet
- Saari, Tuuli: Selvitys Inhottujärven säännöstelystä ja tilan parantamisesta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportterja 3/2006. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2006. ISBN 952-11-2357-5 (nid.), ISBN 952-11-2358-3 (PDF). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 26.3.2012).