Ero sivun ”Ekopsykologia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Poistettu linkki "suomalaiseen ekopsykologiablogiin", jota ei enää ole |
|||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
* Roszak, Theodore: [http://www.psychologytoday.com/articles/199601/the-nature-sanity?page=2 The nature of sanity] - Psychology Today, 1996 |
* Roszak, Theodore: [http://www.psychologytoday.com/articles/199601/the-nature-sanity?page=2 The nature of sanity] - Psychology Today, 1996 |
||
*[http://ekopsyka.greenspot.fi/blog Suomalainen ekopsykologia-blogi] |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 26. maaliskuuta 2012 kello 17.52
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmä puuttuu |
Ekopsykologian lähtökohtana on, että ihminen on osa luontoa ja että ihmisen ja luonnon hyvinvointi – tai pahoinvointi – kulkevat käsi kädessä[1]. Ekopsykologian projektissa psykologia ja ekologia ovat tasavahvasti mukana. Käytännön päämääränä on löytää tapoja ehkäistä ja hoitaa vieraantumista ja auttaa rakentamaan kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa yksilön ja yhteisöjen tasoilla. Ekopsykologian historian keskushahmo on Theodore Roszak.
Ekopsykologian mukaan mielenterveyden kysymyksiä ei voi ymmärtää pelkästään psyykensisäisten tekijöiden tai sosiaalisten suhteiden valossa, kuten psykologiassa yleensä ajatellaan. On otettava huomioon myös ihmisen suhteet ekosysteemeihin ja muihin eliölajeihin. Näillä suhteilla on syvä evoluutiohistoria, ja ne on sisäänrakennettu ihmisen mieleen ja ruumiiseen, esimerkiksi aivojen vanhempiin ja uudempiin kerroksiin.
Ihmisen suhteilla muuhun luontoon on syvää psyykkistä merkitystä, eikä kaupungistuminen ole mitenkään tehnyt näitä suhteita merkityksettömiksi. Ihmisen riippuvuus luonnosta ei koske ainoastaan fyysistä toimeentuloa vaan myös mielenterveyttä. Monimuotoinen luonto edesauttaa ihmismielen vastustuskykyä ja psyykkisten ratkaisumallien monimuotoisuutta. Ekosysteemien tuhoutuminen toisaalta tuhoaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia meissä ihmisissä.
Tärkeä osa ekopsykologian käytäntöä on viedä psykoterapia toimistorakennuksista ulos luontoon. Yksinkertainen kävely metsässä, jopa kaupungin puistossa, on virkistävää, koska sitä me ihmiset olemme evoluutiomme myötä kehittyneet tekemään. Luonnonympäristöjen, ja jopa luontokuvien katselun, hyvää tekevä vaikutus ihmiseen voidaan mitata, ja siitä on tutkimusnäyttöä.
Viitteet
- ↑ Heiskanen, Irma & Kaarina Kailo 2006, s. 13
Kirjallisuutta
- Salonen, Kirsi: Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Edita, Helsinki 2005
- Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.): Ekopsykologia ja perinnetieto. Helsinki: Green Spot, 2006 (2. korjattu painos 2007). ISBN 952-5459-04-7.
- Roszak, Theodore, Mary E. Gomes & Allen D. Kanner (toim.): Ecopsychology. Restoring the Earth, Healing the Mind. Sierra Club Books, San Francisco 1995
Aiheesta muualla
- Davis, John: PSYCHOLOGICAL BENEFITS OF NATURE EXPERIENCES: RESEARCH AND THEORY Naropa University, 2008
- Francis, Robyn : Why gardening makes you happy and cures depression
- Glendinning, Chellis : Technology, Trauma and the Wild
- Roszak, Theodore: The nature of sanity - Psychology Today, 1996