Skandit

2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu.

Skandit (myös Kölivuoristo tai Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.

Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa Jotunheimenin alueella, jossa korkein huippu Galdhøpiggen yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on Glittertind (2 464 m). Täällä vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja jäätiköitä on joillakin korkeilla ylänköseuduilla, kuten Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen. Lännessä Skandit päättyvät suoraan mereen (Atlantin valtameri) muodostaen vuonoja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen käsivarren alueelle tultaessa.

Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarektjåkkå (2 089 m) sekä Suomen korkein piste (1 324 m) Haltin (1 361 m (Ráisduattarháldi)) rinteellä. Kuitenkin esimerkiksi Norjan Lofoottien ja Tromssan läänin ympäristön, sekä Ruotsin Sarek ja Kebnekaise-alueiden huiput ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta varsin teräviä. Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan alue on enää vain 300–400 metrin korkuista.

Atlantilta saapuvat matalapaineet tuovat Skandien länsirannikolle runsaita sateita (1 000–3 000 millimetriä vettä vuodessa). Skandien itäpuolella ilmasto on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vettä vuodessa).

Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta. Sitä hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät. Myös vaivaiskoivua (Betula nana) kasvaa monin paikoin. Varsinaista tundraa ei alueella esiinny. Puuraja on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.

Synty

Skandit on vanha kaledonialainen poimuvuoristo, joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes Alppien poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vuoristo on yksi vanhimmista olemassaolevista poimuvuoristoista, ja sen on arvioitu aikoinaan myös olleen korkein milloinkaan olemassaollut poimuvuoristo. Kölin korkeimmat huiput, joista nykypäivänä on kulumisen ja eroosion ansiosta jäljellä enää vain juuret, ovat arvioiden mukaan ulottuneet liki 10 km korkeuteen.

Samasta 400 miljoonan vuoden takaisesta kaledonisesta orogeneesista on peräisin myös Skotlannin vuoret sekä Amerikan Appalakit.

Jääkausi alkoi Skandeilta

Pohjois-Euroopan jääkausi alkoi Skandeilta, kun jäätikkö alkoi kasvaa siellä kahdessa kohdassa, Pohjois- ja Etelä-Norjan vuorialueilla.

Föhn

Skandeilta tulee joskus föhntuuli Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.