Ero sivun ”Kouvola” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
OM (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
7 062 muokkausta
Kumottu muokkaus 11430462, jonka teki 62.44.194.226 (keskustelu)
Rivi 391: Rivi 391:
* [[Aste (artisti)]]
* [[Aste (artisti)]]
* [[Mira Kunnasluoto]]
* [[Mira Kunnasluoto]]
* [[Frankie and Gator]]


=== Ystävyyskaupungit ===
=== Ystävyyskaupungit ===

Versio 26. maaliskuuta 2012 kello 09.39

Kouvola

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°52′05″N, 26°42′15″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 286
Perustettu 1922
– kaupungiksi 1960
Kuntaliitokset Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala 2 883,29 km²
25:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 557,70 km²
– sisävesi 325,59 km²
Väkiluku 78 876
11:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 30,84 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 28,6 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 95,0 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki
Kaupunginvaltuusto 75 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Sit.
 • KD
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
20
17
13
10
5
5
3
2
www.kouvola.fi

Kouvola on kaupunki Kymenlaakson maakunnassa. Nykyisessä muodossaan se perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin kuusi Pohjois-Kymenlaakson kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi uusi kunta. Lakkautetut kunnat olivat vanha Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Aikaisempi samanniminen kaupunki, joka käsitti vain nykyisen kaupungin keskustan, oli ennen vuotta 1997 ollut Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 78 876 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 2 883,29 km2, josta 325,59 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 30,84 asukasta/km2. Kouvolan taajama-alueeseen kuuluu kaavoitetut alueet vanhasta Kouvolasta, Kuusankoskesta, Valkealan kirkonkylän seutu ja Elimäen Koria. Alueella oli lievealueineen asukkaita vuoden 2011 alussa 60 776[7].

Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

Kävelykatu Manski maaliskuussa 2006.

Historia

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Kauppala ja kaupunki

Kouvolan vanha vaakuna.

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola ei ollut erityisen tunnettu arkkitehtuuristaan, sillä vanhat puutalot on purettu ja tilalle on tehty 1970-luvulla aikansa ihanteiden mukaisia elementtitaloja.

Kouvolan seudun kuntaliitos

Aikaisempi Kouvolan kaupunki samoin kuin Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan kunnat lakkautettiin vuoden 2009 alussa, jolloin tilalle perustettiin uusi Kouvola-nimimen kaupunki, joka käsitti niiden kaikkien entiset alueet [9]. Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[10] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 11. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Uusi Kouvolan kaupunki otti käyttöön entisen Anjalankosken mainoslauseen Kymijoen kaupunki[11].

Kunnat, jotka yhdistyivät Kouvolaksi vuonna 2009:

Kunta Asukasluku Pinta-ala km2
Kouvola 30 633 44,88
Anjalankoski 16 379 752,92
Elimäki 8 199 391,74
Valkeala 11 656 1 003,72
Jaala 1 855 563,54
Kuusankoski 19 739 128,53
Kaikki 88 461 2 885,33

Maantiede

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[12]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

Ilmasto

Kouvolan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,1 −4,2 0,8 8,0 15,9 20 22,8 20,3 14,1 7,5 1,2 −2,2 ka. 8,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,3 −11 −6,8 −1,2 4,4 9,4 12,4 11,0 6,3 1,9 −3,3 −7,8 ka. 0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −7 −7,5 −2,9 3,2 10,2 14,7 17,6 15,4 9,9 4,6 −0,9 −4,9 ka. 4,4
Sademäärä (mm) 57 42 45 29 39 66 70 78 68 73 67 64 Σ 698
Sadepäivät (d) 24 19 17 12 11 14 14 15 16 19 23 25 Σ 209
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−4,1
−10,3
−4,2
−11
0,8
−6,8
8,0
−1,2
15,9
4,4
20
9,4
22,8
12,4
20,3
11,0
14,1
6,3
7,5
1,9
1,2
−3,3
−2,2
−7,8
S
a
d
a
n
t
a 		57
42
45
29
39
66
70
78
68
73
67
64


Suuralueet

Kouvola on jaettu 6 suuralueeseen, jotka muodostuvat liitoskunnista.[2]

Kaupunginosat

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.

Liikenneyhteydet

Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta sekä 6 tuntia ja 55 minuuttia Kuopion kautta. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä-Kouvola-Lappeenranta-Joensuu-Kajaani) ja 15 (Kotka-Kouvola-Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma-Tampere-Lahti-Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnetta. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin väleinlähde?.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Talous

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982.

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".[13]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 150 kpl.[14]

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen[15]

  • Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
  • Jalostus 21,1 %
  • Palvelut 77,1 %
  • Tuntematon 1,1 %

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen[15]

  • Alkutuotanto 1,2 %
  • Teollisuus 21,8 %
  • Kauppa 13,0 %
  • Liikenne 11,1 %
  • Liike-elämän palvelut 13,6 %
  • Julkiset ym. palvelut 34,9 %
  • Elinkeino tuntematon 1,3 %

Koulutus

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[16]

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Peruskoulut

Lukiot

Kulttuuri

Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 11 lähikirjastoa, kaksi kyläkirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja yksi lainausasema.

Musiikki

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä

Ystävyyskaupungit

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[17] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

Urheilu

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo. Jalkapalloseura MyPa pelaa Suomen pääsarjassa Veikkausliigassa; mestari vuodelta 2005.

Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Urheiluseuroja

Kuusankosken Puhti

Tutustumiskohteita

Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema, 1977 rakennettu Kouvolan keskuskirkko.

Nähtävyyksiä

Tapahtumia

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 1.1.2010.
  7. ↑ Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma - Joukkoliikenteen kehittäminen ara.fi. Viitattu 18.9.2011.
  8. ↑ Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Viitattu 2.12.2009.
  9. ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. YLE Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
  10. ↑ Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi YLE Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
  11. ↑ Kouvolan kaupunki Kouvolan sivusto. Viitattu 20.6.2010.
  12. ↑ Maisemamaakunnat www.ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
  13. ↑ Visio Kouvola Innorail. Viitattu 17.4.2007.
  14. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
  15. ↑ a b Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Viitattu 12.3.2008.
  16. ↑ http://rosetta.helsinki.fi/ Helsingin yliopisto
  17. ↑ Ystävyyskaupungit Kouvolan kaupunki. Viitattu 28.3.2010.
  18. ↑ [1]

Aiheesta muualla

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 963 7. Jyväskylä 147 821 13. Lappeenranta 73 016 19. Porvoo 51 293 25. Lohja 45 654
2. Espoo 314 152 8. Kuopio 124 011 14. Vaasa 68 969 20. Salo 51 097 26. Nurmijärvi 44 773
3. Tampere 255 066 9. Lahti 120 700 15. Hämeenlinna 68 303 21. Kotka 50 488 27. Tuusula 41 334
4. Vantaa 247 447 10. Pori 83 117 16. Seinäjoki 66 157 22. Kokkola 48 299 28. Kirkkonummi 41 160
5. Oulu 214 651 11. Kouvola 78 876 17. Rovaniemi 65 285 23. Hyvinkää 46 903 29. Rauma 38 837
6. Turku 201 889 12. Joensuu 78 060 18. Mikkeli 51 916 24. Järvenpää 46 475 30. Kerava 38 227

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kouvola&oldid=11430569”